Rippileiri loppuu, kaverit jäävät

17.7.13

Rippileiri loppuu, kaverit jäävät

Siikalatvan seurakunnan nuorten rippileirin viimeinen päivä on käynnissä loppusiivouksen merkeissä. Osalle nuorista luvataan hetkeksi vapautus siivouksesta haastattelun parissa: Miksi nuoret nykyään osallistuvat rippikouluun? Mennäänkö sinne vain kavereiden mukana?

Pulkkilasta kotoisin olevan Laura Paavolan ja kestisen Laura Rantosen mielestä rippikouluun osallistuminen tuntui itsestään selvältä.
   – Se on sellainen minkä kaikki käy, sanoo Paavola.
   Piipponen Jussi Rosholm ja kestinen Jesse Kurkinen sanovat, että parasta leirillä on ollut saunominen. Tytöt taas tuumaavat, että leirin joukkuekilpailut ovat olleet ohjelmassa mukavinta.
   Mielikuvitusta käytettiin joukkueiden nimiä keksiessä: Beetlehemin pesäpeikot voittivat skaba-kilpailun ja Pissikset veivät Markus-tietovisan.
   Opiskelun ohessa pingistä ja lentopalloa on pelattu ulkona joka ilta.

Leirin ykkösasia
ovat kaverit

Aiemmin Siikalatvan kyliltä ja Pyhännältä tulleet rippikoulunuoret on sekoitettu leireille. Tätä nuoret pitävät positiivisena asiana. Läheisiä on tullut juuri niistä uusista tuttavuuksista.
   Kaikki nuoret toteavat, että leirin ehdoton ykkösasia on ollut kaverit. Paavola miettii, että leiri on mennyt nopeammin kuin ennakkoon oli kuvitellut.
   – Haikea olo jää, mutta ollaan sovittu, että nähdään tämän leirin jälkeenkin, tuumaa Rantonen.
   Tuleva konfirmaatio ei nuoria ainakaan vielä jännitä.
   Kirkossa nuoret laulavat virren 813 Lapsuudesta lähtien, jonka esittämistä on harjoiteltu leirillä.

Isosena
oppii paljon

Pyhäntänen Riitta Moisala työskentelee leirillä isosena ja kertoo työn olevan välillä haastavaa, mutta myös antoisaa. Hänellä on kokemusta keittiöisosen toimista pari kesää sitten.
   – Ovat nämä vaikeampia kuin kattilat, mutta myös antavat enemmän kuin kattilat, Moisala vitsailee ja kertoo nuorten olevan ihania.
   Saunaillat ovat jääneet riparilaisten lisäksi toista vuotta isosena toimivan Tomi Meriläisen mieleen. Hän kertoo olleensa nuorena ujo ja lähteneensä isostoimintaan mukaan parantaakseen sosiaalisia taitojaan.
   – Isoskoulutuksesta on ollut hyötyä, mutta työ pitää kuitenkin oppia tekemään leireillä käytännössä, Meriläinen toteaa.
   Isonen pitää riparia yhtenä kesän kohokohtana.
   – Tässä oppii tuntemaan toisten kylien nuoria, hän kertoo esimerkkinä leirin hyvistä puolista.
Meriläinen suosittelee lämpimästi isoskoulutusta ja kehottaa erityisesti ujoja tyyppejä ryhtymään isoseksi.

Nuoret
vetävät leireille

Nuorisotyöntekijä Sirkku Palola kertoo, että tällä rippileirillä annettiin painoa erityisesti toisten ystävälliselle kohtelulle.
   Käytössä oli myös ensimmäistä kertaa kaksivuotinen isoskoulutus. Tämä antoi isosille varmuutta toimintaan: ideoita iltaleikkeihin ja kilpailuihin syntyi helpommin.
   Rippileirit ja niitä edeltävät starttiviikonloput ovat kuitenkin työntekijöille rankkoja. Työstä huolimatta nuorisotyöntekijällä on selvä vastaus, mikä leireille vetää kerta toisensa jälkeen.
   – Ne nuoret.
   Palola on tyytyväinen nähdessään nuorten ryhmäytyvän ja oikeasti viihtyvän leirillä.
   – Vaikka yöunet jäisivät lyhyeksi, saa laittaa kädet ristiin ja kiittää.

Rippikoulusta on hyötyä
• Vuonna 2012 rippikoulun kävi 83 prosenttia 15 vuotta täyttävistä ja yhteensä 85,6 % kun lasketaan mukaan myöhemmällä iällä osallistuvat.
• Rippikoulu toteutetaan puolen vuoden aikana ja sen laajuus on 80 tuntia.
• Rippikoulun ja konfirmaation käyneellä on oikeus tulla vihityksi kirkolliseen avioliittoon, ryhtyä kummiksi, äänestää kirkollisissa vaaleissa 16 vuotta täytettyään ja mennä itsenäisesti ehtoolliselle.

PAULIINA MARTTILA

Artikkeli on osa lehteä 24/2013