Diakoniseen perhetyöhön halutaan panostaa

18.9.13

Diakoniseen perhetyöhön halutaan panostaa

Juuri julkaistussa valtakunnallisessa tutkimuksessa nousevat esiin muun muassa perhetyön resurssit sekä syrjäytyneet nuoret. Samat asiat koskettavat myös Oulun ja ympäristökuntien seurakunnissa.

Tutkimus kertoo diakoniatyöntekijöiden kaipaavan lisäresursseja erityisesti perheiden kanssa tehtävään työhön. Juuri julkaistu Diakoniabarometri 2013 kuvaa diakoniatyötä työntekijöiden näkökulmasta.
   – Yleensä diakoniatyössä kaivataan joko lisää tekijöitä tai nykyisten henkilöstöresurssien erilaista käyttöä, Titi Gävert tutkimuksen työryhmästä täsmentää.
   Oulujoen diakoniatyöntekijä Ulla-Maija Ruotsalainen tietää, että seurakunnan sisälläkin alueet voivat olla hyvin erilaisia keskenään.
– Toisissa paikoissa korostuu esimerkiksi vanhustyö, jossakin työ painottuu enemmän perheisiin.
   Perhetyöhön erikoistunut Kempeleen seurakunnan diakoniatyöntekijä Soile Pakkanen kertoo barometrin tulosten kuulostavan tutuilta. Kempeleessä seurakunnan perhetyössä pohditaan parhaillaan uusia järjestelyjä yhteistyökumppaneiden suhteen. Oulun seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus on äskettäin päättänyt rajata asiakaskuntansa oululaisiin.
   – Käymme parhaillaan neuvotteluja siitä, minne voimme ohjata kempeleläiset apua kaipaavat perheet.

Muutakin kuin
taloudellista tukea

Ruotsalainen ja Pakkanen kertovat perheiden kohtaavan samanlaisia haasteita kummassakin seurakunnassa. He kohtaavat useimmiten taloudellisia ongelmia ja työttömyyttä, sekä vaikean taloudellisen tilanteen mukanaan tuomia ongelmia.
   Tukea haluttaisiin pystyä antamaan ennaltaehkäisevästi.
   – Usein ihmiset tulevat diakoniatyöntekijän juttusille vasta silloin, kun tilanne on jo kärjistynyt kriisiksi. Jos heitä voitaisiin auttaa ajoissa, voitaisiin ehkä välttyä kokonaan, Pakkanen pohtii.
   Monet hakevat diakoniatyöstä taloudellista tukea.
   – Avustamme taloudellisessa tilanteessa sen verran kuin pystymme. Voimme esimerkiksi ohjata velkaneuvojalle tai auttaa hakemaan avustusta tietyiltä tahoilta. Vain harvoin apu kuitenkaan on vain taloudellista, Ruotsalainen kertoo.
   Pakkanen korostaa parisuhteen merkitystä perhetyössä. Hän haluaisikin tarjota perheille enemmän mahdollisuuksia parisuhteen hoitoon.
   – Parisuhteen ongelmat heijastuvat koko perheen hyvinvointiin, hän tiivistää.

Alttius
syrjäytyä periytyy

Diakoniabarometrissä nousi esille myös syrjäytymisen periytyminen. Myös Oulujoella ja Kempeleessä on huomattu, että syrjäytymiseen johtavat asenteet ja elämän lähtökohdat näkyvät sukupolvesta toiseen.
   – Tyypillisiä haasteita ovat esimerkiksi miten saada opiskelut loppuun ja kuinka työllistytään, Ruotsalainen kertoo.
   Pakkanen on nähnyt vanhempien jopa kannustavan lapsiaan jäämään työttömäksi.
   – Vanhemmat saattavat sanoa lapselleen, että ei kannata mennä noin matalapalkkaiseen työhön kun saman rahan saa jäämällä kotiin työttömäksi.
   Pakkanen uskoo syrjäytyneiden nuorten ongelmien olevan hyvin syvällä.
   – Ongelmat liittyvät usein itseluottamuksen ja itsetunnon puutteeseen. Heikko itsetunto sitten näkyy esimerkiksi ihmissuhteissa ja päihteiden käytössä.
   – Asenne, että ei kannata edes yrittää, voi olla iskostunut hyvin syvälle. Silloin on vaikeaa saada apua perille vaikka sitä tarjottaisiinkin, Pakkanen miettii.

Haasteet
pysyvät

Nyt julkaistu tutkimus on jo seitsemäs diakoniabarometri. Kun kyselyn tuloksia verrataan aikaisempiin vuosiin, voi huomata haasteiden pysyvän paljon samoina.
   – Lisäresursseja kaivattiin kaksi vuotta sitten samoihin kahteentoista diakonian osa-alueeseen kuin vuonna 2013. Lisäksi neljä eniten saanutta mainintaa ovat samat ja samassa järjestyksessä, tutkimuksen toteuttanut Jouko Kiiski toteaa barometrin tiivistelmässä.
   Kärkinelikosta löytyvät vanhustyö, perhetyö, kotikäyntityö ja vapaaehtoistyö.
   Kannustavina tuloksina tutkimuksessa huomattiin tiivis yhteistyö muiden tahojen kuten kunnan sosiaalitoimen kanssa.
   Diakoniatyöntekijät kokevat kyselyn perusteella työnsä kuormittavaksi mutta antoisaksi. Liiallinen työmäärä, vaikeat asiakkaat ja matala palkkataso koettiin raskaiksi asioiksi.
   Tärkeimpänä voimia antavana tekijänä nousi esiin Jumalaan uskominen. Myös huumori ja hyvät työkaverit tukevat diakoniatyöntekijöiden jaksamista.
   Vuoden 2013 diakoniabarometri julkaistaan diakoniatyöntekijöiden päivillä Jyväskylässä.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 30/2013