Helena Konttinen – Karjalan profeetta

18.9.13

Naisia herätysliikkeiden johdossa

Helena Konttinen – Karjalan profeetta

Sarja esittelee Suomen herätysliikkeiden historian merkittävimpiä naisia. Kolmannessa osassa esitellään Helena Konttinen – ”Karjalan profeetta”, jonka opetukset vaikuttavat edelleen suomalaisissa herätysliikkeissä.

Yksi vaikuttavimmista 1900-luvun horrossaarnaajista oli vuonna 1871 syntynyt Helena Konttinen. Konttinen uskoi olevansa Johannesta seuraava profeetta ja saavansa suoraa tietoa Jumalalta. Konttisen aikaansaamaa herätystä kutsutaan uukuniemeläiseksi herätysliikkeeksi.
   Helena Konttinen os. Eronen, köyhän viljelijäperheen tyttö, lähti kodistaan lastenhoitajaksi Uukuniemen naapuripitäjään Jaakkimaan.
   Vaikkei Konttinen ollut saanut hengellistä kasvatusta kotonaan asuessaan, hän hakeutui lestadiolaisten seuroihin jo lapsena.
   Uusi isäntäväki kielsi Helenaa käymästä seuroissa, jolloin tyttö lähti määrätietoisesti talosta. 1800-luvun palkollinen vaihtoikin vielä usein palveluspaikkaa.

Konttinen paljasti horros-
tilassa ihmisten rikoksia

Ensimmäisen rakkautensa kuoltua meni Helena naimisiin köyhän Matti Konttisen kanssa. Miehen mukana tulivat myös sairas anoppi ja seitsemän lasta. Syvästi uskonnollinen perhe sai vielä neljä omaa lasta.
   Elämä oli kovaa: Helena työskenteli myös öisin kehräten ja kutoen kangasta.
   Monilapsisen perheen köyhälle äidille Helena Konttiselle vuosi 1905 oli merkittävä. Konttinen aloitti tuolloin horrossaarnaamisen.
   Ennen ensimmäistä horrospuhettaan oli Konttinen pyytänyt Jumalaa viemään hänet oikealle tielle. Hänelle olivat ilmestyneet Jeesus sekä kaksi enkeliä, jotka näyttivät naiselle elämänkirjaa.
   Kirjaan oli kirjoitettu asioita eri ihmisten elämistä. Horrostilassa Konttinen saarnasikin läsnä olleiden ihmisten salattuja asioita, paljastaen esimerkiksi heidän rikoksiaan. Konttinen saarnasi parannusta korostaen kuitenkin myös Jeesuksen armoa syntistä kohtaan.
   Vuonna 1907 Konttisen kotipaikaksi muodostui lopulta Uukuniemi ja pian herätys koski jokaista Uukuniemen kylää.
   Tämä oli vasta alkua herätykselle, josta myöhemmin laajeni herätysliike, jonka piiristä lähti aina uusia puhujia viemään eteenpäin Konttisen sanomaa.

Ennustuksessa vainoja,
sotaa, nälänhätää ja rutto

Karjalan naisprofeetta antoi horrospuheissaan käytännön ohjeita elämän ongelmatilanteisiin, kuten sairauksiin. Hänen saarnansa sisälsivät profeetallista julistusta, paljastuksia ja opetuksia.
   Konttinen selitti myös Raamattua. Helena sai suoria käskyjä Jumalalta, kuten käskyn lähteä Suomen toiselle puolelle selvittämään asioita. Kun Konttinen sai horrostilassa tiedon Amerikassa olevasta miehestä, joka harjoitti syntiä, palasi Amerikkaan muuttanut suomalaismies Uukuniemelle Konttista tapaamaan.
   Konttinen vaipui horrostilaan parhaimmillaan lähes päivittäin. Kokouspaikat olivat täynnä kuulijoita.
   Horroksessa Konttinen ennusti, että Jeesuksen toinen tuleminen tapahtuisi kymmenen vuoden kuluessa vuodesta 1915. Tätä ennen kristityt näkisivät nälkää, kokisivat vainoja, sotaa ja kuivuutta. Myös ankara rutto kohtaisi tosiuskovat.
   Konttinen itse kuoli 1916. Uukuniemelle Parikanniemeen oli edellisvuotena perustettu herätyksen vanavedessä orpokoti ja vuonna 1917 perustettiin Parikanniemen orpokodin kannatusyhdistys. Liike ei hiipunut Konttisen mukana, päinvastoin.
   Rovasti K.K. Sarlin keräsi Konttisen hengelliset kokemuksen kirjaksi ja Sarlinin teos onkin saanut aikaan herätyksiä myös Konttisen jälkeen. Konttisen perintöä jatkaa edelleen Mikkelissä sijaitseva Parikanniemisäätiö.

LIISA LOUHELA

Artikkeli on osa lehteä 30/2013