Kaivausten johtaja Juha Ruohonen.(Kuva: Turun yliopisto

Kaarinasta löytyi Suomen vanhin kirkko

18.9.13

Kaarinasta löytyi Suomen vanhin kirkko

Turun yliopiston arkeologian opiskelijat lähtivät kaivamaan ristiretkiajan ja varhaiskeskiajan taitteen kalmistoa, mutta löysivätkin Suomen vanhimman tunnetun kirkon. Kaivausten johtaja, arkeologian yliopistoassistentti Juha Ruohonen kertoo löydön vaikuttavan useampaankin tieteenalaan.
   – Historian, kirkkohistorian ja arkeologian tutkimukseen saadaan uutta runsaasti materiaalia.
   Jo pitkään on arveltu, että kristinusko ei tullut Suomeen kerralla ristiretkien myötä, vaan muutos olisi tapahtunut pikkuhiljaa pitkän ajan kuluessa. Kirkkolöytö on sijoitettu 1100-luvulle.
   Ensimmäinen ristiretki Suomeen tehtiin legendan perusteella 1150-luvulla. Kristinusko vakiintui Suomeen ja järjestäytyi seurakunniksi kirkollisen hierarkian mukaan 1220-luvulta lähtien.
   – Kaarinan löytö vahvistaa vanhoja olettamuksia. Tällaista kirkkoa on etsitty tuloksetta 150 vuoden ajan, Ruohonen kertoo.
   – Nyt kun ensimmäinen löytö on tehty, osataan myös etsiä lisää vastaavia paikkoja.

Kirkko palveli
muutamaa kylää

Nyt esiin kaivettu kirkko on ollut melko pieni. Rakennuksen runkohuone, jossa seurakunta on kokoontunut, on pinta-alaltaan noin 30 neliömetriä. Ruohonen arvioi, että kirkkoon on mahtunut korkeintaan 50 henkeä.
   – Kirkko on ollut hirsirakennus. Se on luultavasti ollut hyvin näyttävä: korkea harjakattoinen rakennus mäen päällä on hallinnut jokivarren maisemaa. Kirkko on julistanut sanaa jo olemassaolollaan.
   Paikan tutkimukset ovat vasta alussa.
   – Aiomme selvittää hautojen avulla esimerkiksi kirkon käyttöaikaa. Kirkko on todennäköisesti palvellut muutaman kylän muodostamaa yhteisöä, mutta sitäkin asiaa pyritään tarkentamaan jatkotutkimuksissa.
   Ravattulan kirkoksi ristitty löytö on ollut nimenomaan katolisen kirkon tyyliä. Se ei ole ollut niin kutsuttu maallikkokirkko, vaan on selvästi tehty kirkollisten sääntöjen mukaan. Kirkon muoto ja itä–länsisuunta kertovat, että taustalla on ollut kirkon ammattilaisia tai ainakin kirkollisista asioista koulutuksen saaneita henkilöitä.
   – Emme ole varmoja siitä, onko kirkolla ollut oma pysyvä pappi vai onko tilaa käytetty kappelin tapaisesti silloin, kun kiertävä pappi sattuu saapumaan kylään.

Navetta
paljastuikin kirkoksi

Kaivaukset alueella aloitettiin vuonna 2010 yliopiston opetuskaivauksina. Ensin paikalta löytyi kivikautinen asuinpaikka sekä myöhäisrautakautisia tai varhaiskeskiaikaisia ruumishautoja. Vuoden 2011 kaivauksissa huomattiin rakennuksen kivijalan kulma.
   – Arvelin kivijalan olevan 1800-luvulla rakennetun navetan tai muun ulkorakennuksen nurkka, Ruohonen muistelee.
   – Emme halunneet käyttää aikaa navetan tutkimiseen, joten emme keskittyneet kivijalkaan sen tarkemmin.
   Pikkuhiljaa Ruohosen epäilyt kuitenkin heräsivät. Kivijalka oli samansuuntainen kuin sen ympärillä olevat haudat, eikä kaivauksissa törmätty tulisijan jäänteisiin. Kirkkoja ei ryhdytty lämmittämään kuin vasta hyvin myöhään 1800-luvulla.
   – Päätimme avata koko alueen. Viimeistään rakennuksen muoto sekä kuorin keskeltä löytynyt alttarikiveys ja lattian alta löytyneet ruotsalaiset kolikot vahvistivat epäilymme.

Vakiintunutta
toimintaa

Kaarinasta löytynyt kirkko sijaitsee paikalla, joka on ollut merkittävä jo kauan ennen kristinuskon tuloa Suomeen. Samalla paikalla on ollut asutusta jo kivikaudella. Lähialueelta löytyy myös varhaisempia kalmistoja ja uhripaikkoja.
   Myös löydetty kirkko sijoittuu esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteeseen, jolta ei ole olemassa juuri lainkaan kirjallisia lähteitä. Siksi tutkimuksissa joudutaan tukeutumaan muihin tapoihin kerätä tietoa.
   Nyt löydetyn kirkon käyttö ilmeisesti loppui, kun seurakunnallinen järjestäytyminen alkoi Suomessa 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
   – Löytö kuitenkin osoittaa sen, että jo ennen seurakuntien järjestäytymistä täällä on ollut vakiintunutta kirkollista toimintaa, Ruohonen tiivistää.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 30/2013