Kirkkoherranvaali vaatii paljon valmistelua

18.9.13

Kirkkoherranvaali vaatii paljon valmistelua

Kirkkoherranvaalin valmistelu alkaa jo ennen kuin virka ilmoitetaan avoimeksi. Tuomiokapituli selvittää seurakunnasta, vaatiiko kyseisen kirkkoherran viran hoitaminen jotain tiettyä erityisosaamista. Tämä huomioidaan myös hakijoiden vaalikelpoisuutta tutkittaessa.
   – Esimerkiksi seurakuntayhtymän hallinnon tuntemus voi olla tällaista erityisosaamista, sanoo Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessori Juha Rauhala.
   Hakuajan jälkeen tutkitaan kaikkien hakemuksensa määräaikaan mennessä toimittaneiden pätevyys kyseiseen virkaan.
   – Puhutaan sellaisista, kuin taito ja kyky hoitaa virkaa. Nämä arvioidaan koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelun perusteella. Käytännössä kyse on samasta asiasta kuin muussakin työnhaussa.
   – Tasapuolisuus ja objektiivisuus ovat erittäin tärkeitä, Rauhala korostaa.
   Pappisasessori valmistelee ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle vaalisijalle asettamisesta esityksen tuomiokapitulille, joka tekee päätökset vaalisijoista.
   – Kirkon oma lainsäädäntö määrää, että näin on toimittava. Sitä on myös kritisoitu paljon. Jos onkin vaikka neljä aivan timanttista ehdokasta, niin joku on silti pudotettava, toteaa Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin notaari Outi Äärelä.

Ylimääräiseltä sijalta
vaikeampi tulla valituksi

Kolmen ensimmäisen vaalisijan lisäksi voidaan muita hakijoita todeta kelpoisiksi ylimääräiselle vaalisijalle. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että on mukana vaaleissa.
   – Ylimääräiselle vaalisijalle päästäkseen täytyy vähintään kymmenen äänioikeutetun seurakuntalaisen tehdä asiasta kirjallinen pyyntö kirkkoherranvirastoon. Pyyntö täytyy toimittaa perille viimeistään viimeisen vaalisaarnan jälkeisenä keskiviikkona, Äärelä kertoo.
   Kun vaalilautakunta on käsitellyt asian ja tehnyt hyväksyvän päätöksen, hakija on mukana vaalissa ylimääräisellä vaalisijalla.
   Ehdokas ei kuitenkaan ole samalla viivalla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vaalisijoilla olevien ehdokkaiden kanssa. Tullakseen valituksi ylimääräiseltä vaalisijalta ehdokas tarvitsee vähintään yhden kymmenesosan koko seurakunnan äänioikeutettujen äänistä ja vähintään puolet annetuista äänistä.
   – Näiden molempien ehtojen on täytyttävä. Täytyy siis saada ihmiset liikkeelle ja äänestämään.
   Jos seurakuntalainen antaa äänensä ylimääräisellä vaalisijalla olevalle hän saa antaa myös toisen äänen: joko ensimmäisellä, toisella tai kolmannella sijalla olevalle.
   – Ääniä laskettaessa tarkistetaan ensin, saako ylimääräisellä vaalisijalla oleva riittävästi ääniä. Jos ei, niin lasketaan nämä toisena annetut äänet, Äärelä kertoo.
   Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vaalisijalla olevat ovat samalla viivalla keskenään.
   – Ainoastaan silloin, jos jotkut heistä saisivat täsmälleen saman määrän ääniä, ylemmällä vaalisijalla oleva tulisi valituksi.

KATJA KIISKINEN

Artikkeli on osa lehteä 30/2013