Pääkirjoitus: Kirkon verotusoikeus nousi tapetille

11.9.13

Pääkirjoitus

Kirkon verotusoikeus nousi tapetille

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi tällä viikolla Keskisuomalainen-lehdessä, että kirkolta ei olisi pois, jos myös muut kirkot saisivat oikeuden kerätä tulojaan veroluonteisesti jäseniltään.
   Kirkon verotusoikeus on ollut viime aikoina esillä. Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen uumoilee, että kirkon verotusoikeus ja julkisoikeudellinen asema asetetaan kyseenalaiseksi. Tämä johtuu kirkon jäsenmäärän romahtamisesta.
   Kotimaa-lehden jokin aika sitten haastattelema professori arvelee, että parin vuoden kuluttua joissakin Helsingin kaupunginosissa alle 50 prosenttia väestöstä kuuluu luterilaiseen seurakuntaan. Kymmenessä vuodessa tilanne saattaa olla sama myös muissa Etelä-Suomen kaupungeissa. Tällainen kehitys ei Talosen mukaan voi olla vaikuttamatta kirkon yhteiskunnalliseen asemaan. Professori voi hyvinkin olla oikeassa.
   Kirkon ahdinkoa lisää Talosen mukaan se, että kaupungistuminen heikentää perinteisiä yhteisöllisiä seurakuntatyön muotoja ja kirkkoa myös siellä, missä se on vielä vahva.
   Vakavasti otettava ja jonkinlaiseen ratkaisuun johtava keskustelu kirkon verotusoikeudesta saattaakin alkaa yllättävän pian, ehkä ei kuitenkaan aivan lähivuosina. Keskustelu on jo pienimuotoisesti alkanut, mutta se ei ole päässyt vielä täyteen vauhtiinsa.
   Verotusoikeuden poistaminen kokonaisuudessaan saattaisi kutistaa kirkkoa, kun esimerkiksi viranhaltijoita olisi rahan puutteessa entistä vähemmän. Jollakin muulla tavalla kuin kirkollisverolla perityt jäsenmaksut tuskin riittäisivät paikkamaan verotulojen menetystä.
   Verotusoikeuden ja julkisoikeudellisen aseman menettämisen myötä köyhtyvä kirkko voi suistua yhteiskunnan marginaaliin. Se olisi sääli, sillä niukkenevien resurssien maassa mikään instanssi tuskin kykenisi paikkaamaan kirkon tehtäviä, esimerkiksi diakoniatyötä, joka saattaisi näivettyä kohtalokkaasti.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 29/2013