C. S. Lewis taisteli rakkauden puolesta kahdella rintamalla

2.10.13

C. S. Lewis taisteli rakkauden puolesta kahdella rintamalla

C. S. Lewis (1898–1963) oli kirjailija, kristitty ajattelija sekä keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija. Hänen laajan tuotantonsa tunnetuin osa on Narnia-fantasiakirjat, joissa on runsaasti kristillisiä teemoja.

Jason Lepojärvi väittelee Lewisin rakkauskäsityksestä loppuvuodesta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
   Lepojärven mukaan Pohjois-Irlannissa syntynyt Lewis on vaikutusvaltaisin englanniksi kirjoittava kristillinen nykyajattelija.
   – Lewis itse ajatteli, että viisi vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänet unohdettaisiin. Mutta Lewisin suosio tuntuu yhä vain kasvavan. Hän on luetuin, siteeratuin ja käännetyin moderni kristitty ajattelija. Lewisin omasta elämästä ja Narniasta tehdyt elokuvat ovat lisänneet hänen kiinnostavuuttaan ja näkyvyyttään myös ei-kristillisessä maailmassa.
   – Lewis kirjoittaa taitavasti, hänen tekstejään on nautinnollista lukea. Lewis välttää teologista jargonia ja pystyy puhumaan vaikeistakin teemoista ymmärrettävästi.
   – Hän ei kuitenkaan yksinkertaista asioita liikaa. Lisäksi Lewis on psykologisesti oivaltava, Lepojärvi analysoi.
   Lewis pitäytyi perinteisessä kristinuskossa.
   – 1940- ja 50-luvuilla erilaiset ideologiat olivat voimissaan ja Lewis oli tosi epäsuosittu tietyissä piireissä. Mutta hänen ajatuksensa ovat kestäneet aikaa.
   Itse anglikaaniseen kirkkoon kuulunut Lewis vältteli kirkkoja jakavia kiistakysymyksiä.
   – Hänen missionsa oli rakentaa yhteistä kirkkoa, ei kannustaa lahkolaisuuteen. Niin katolilaiset kuin protestantit ovat lukeneet Lewisinsä hyvin.

Jumala on rakkaus,
rakkaus ei ole Jumala

Lewisin elinaikana inhimillistä rakkautta väheksyvä malli oli saanut jalansijaa eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa teologisessa ajattelussa. 
   Lewis puolusti inhimillistä rakkautta. Samalla hän korosti, että vaikka Jumala on rakkaus, rakkaus ei ole Jumala.
   – Lewisin mielestä inhimillinen rakkaus on lähtökohtaisesti hyvää, vaikka se ei ole erehtymätöntä. Samalla hän muistutti, ettei rakastumista voi käyttää moraalisena alibina pahoille teoille, kuten puolison pettämiselle.
   – Rakkautta ei voi irrottaa muista hyveistä kuten uskollisuudesta, rehellisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.
   – Rakkauden parjaajia vastaan Lewis puolusti rakkautta. Rakkauden idolisoijille hän muistutti, että rakkaus voi olla kaksiteräinen miekka. Näin hän taisteli kahdella rintamalla.
   Tällainen kahden näkemyksen välissä oleminen oli hyvin tyypillistä Lewisille useissa kysymyksissä.

Meneillään on
Lewis-juhlavuosi

C. S. Lewisin kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Lewisin kunniaksi pidetään konferensseja, hänen kirjoistaan otetaan uusia painoksia ja kirjoista tehdään myös uusia käännöksiä.
   Jason Lepojärvi on parhaillaan tutkijavaihdossa Oxfordissa, jossa Lewis eli ja työskenteli 40 vuotta. Lepojärvi toimii puheenjohtajana Oxfordin yliopiston C. S. Lewis -seurassa, jolla on viikoittain luento- ja keskustelutilaisuus.
   – Juhlavuoden kunniaksi meillä luennoivat muun muassa maailmankuulu teologi Alistair McGrath, Lewisin ottopoika Douglas Gresham ja Lewisin sihteerinä toiminut Walter Hooper.
   Juhlavuosi päättyy marraskuun 22. päivä, jolloin Lewisin kuolemasta tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta. Englannin kirkon pääkatedraalissa Westminster Abbeyssa pidetään tuolloin kahden päivän konferenssi. Sen päätteeksi kirkon sisällä paljastetaan Lewisin muistomerkki.

Paperilla luterilainen,
sydämeltään helluntailainen

Jason Lepojärven isä on suomalainen ja äiti kanadalainen. Hän on asunut Suomen lisäksi lyhyehköjä jaksoja Kanadassa, Tansaniassa ja Englannissa.
   Myös Lepojärven uskonnollisuudesta löytyy monimuotoisuutta. Hän sanoo olevansa paperilla luterilainen, sydämeltään helluntailainen ja älyllisesti katolilainen.
   – Olen syntynyt helluntaiperheeseen ja kasvanut luterilaisessa yhteiskunnassa. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liityin parikymppisenä.
   – Katolisvastaisia uskomuksia olen menettänyt yksi toisensa jälkeen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään olen aika katolinen, vaikken olekaan katoliseen kirkkoon liittynyt, kertoo 32-vuotias Lepojärvi.
   Lepojärveä kiinnostaa katolisessa kirkossa esimerkiksi opillisuus ja mystiikka.
   – Katolisessa kirkossa on viisautta ja pitkät perinteet. Siellä on paljon huippuajattelijoita, teologeja jotka ovat rikastuttaneet kirkon itseymmärrystä. Katolisella kirkolla on selkeitä ja rohkeita kannanottoja. Se on mielestäni ihailtavaa.
   Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilanteen Lepojärvi näkee ongelmallisena. Yksi keskeinen ongelma on, että se yrittää nykyisellään miellyttää kaikkia.
   – Silloin käy helposti niin, ettei kukaan ole tyytyväinen. Konservatiivit kyllästyvät nykymenoon kokien, että heidät on petetty.
   – Liberaalit taas ajattelevat, ettei kirkko hyväksy tarpeeksi nopeasti yhteiskunnan uusia tuulia.
   Helluntailaisuudessa Lepojärvi arvostaa muun muassa uskon henkilökohtaisuutta.
   – Olen tykännyt myös siitä, että helluntailaisuudessa ollaan oikeasti kristittyjä eikä yritetä miellyttää liikaa. Lisäksi pidän helluntailaisesta ylistysmusiikista. En ole hymnien ystävä.
   Lepojärvi perusti muutama vuosi sitten parin ystävänsä kanssa firman, joka ylläpitää hyvejohtajuus.fi -sivustoa.
   Sen teemoina ovat hyveiden ja johtajuuden lisäksi perhe- ja työelämän haasteet. Lepojärvi toimii sivuston päätoimittajana. 
   – Sivustomme on Suomen suosituin johtamissivusto. Meillä on esimerkiksi lähes 4 000 Facebook-fania.
   – Missiomme on opettaa suomalaiset käyttämään hyvekäsitteistöä ja palauttaa hyve-etiikka suomalaiseen yhteiskuntaan sääntöetiikan – eli lakien ja direktiivien – vastapainoksi.

Sydämessään
yhä naimisissa

Vuonna 2005 avioeron kokenut Lepojärvi sanoo olevansa paperilla eronnut, mutta sydämessään edelleen naimisissa. Hän ei ole avoin uusille suhteille.
   – Seuraan Jeesusta myös vaikeilta tuntuvissa asioissa, kuten opetuksessa avioliitosta, avioerosta ja uudelleen avioitumisesta, hän toteaa.
   Lepojärvi sanoo olevansa sitoutunut entisen vaimonsa hyvinvoinnin edistämiseen.
   – Käytössä olevat keinot ovat tosin nyt aika vähäiset. Emme asu edes samassa maassa. Mutta toisen puolesta voi aina rukoilla.
   – Jotkut ovat päätöksestäni ihmeissään, jotkut eivät ymmärrä, mutta kaikki tästä kuulleet ovat kiinnostuneita. Aluksi moni sanoi, että ”odota vaan kun rakastut johonkin”. Mutta vuosien vieriessä epäilijät ovat hiljentyneet.
   Lepojärvi toteaa henkilön taustan vaikuttavan siihen, miten hänen ratkaisunsa koetaan. Katoliset ymmärtävät häntä yleensä parhaiten.
   – Suomessahan tällainen ratkaisu on epätavallinen. Mutta maailmalla ja kristikunnan historiassa tämä on ihan tavallista, Lepojärvi suhteuttaa.
   Lepojärveä on haastateltu aiheesta moniin lehtiin.
   – Jotkut lukijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet olevansa samanlaisessa tilanteessa.

Ei ole yhden
totuuden mallia

Lepojärvi sanoo haluavansa olla osaltaan rikkomassa yhden totuuden mallia. Onnellista elämää voi elää monella eri kaavalla.
   – Jos oma suhde menee karikolle, ei tarvitse tehdä niin kuin muut tekevät. Ei minunkaan elämäni ole tauolla, vaan elän muuten täysillä. Sinkkuuden yksi hyvä puoli on se, että pystyn liikkumaan maailmalla aika vapaasti. Kenenkään kanssa ei tarvitse neuvotella.
   Lepojärvi kertoo halunneensa suurperheen isäksi.
   – Tällä hetkellä tuo optio ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Silti en ole tilanteesta lainkaan surullinen. Veljelläni ja siskollani on paljon lapsia. Minulla on myös useita kummilapsia. Nämä lapset ovat minulle tärkeitä ja olen viettänyt heidän kanssaan varsin paljon aikaa.

JUHANA UNKURI

Artikkeli on osa lehteä 32/2013