Kirkosta eronneita lähestytään kirjeellä

9.10.13

Kirkosta eronneita lähestytään kirjeellä

Moni seurakunta ottaa yhteyttä kirkosta eronneisiin kirjeen muodossa. Oulun seurakunnissa yhteisesti suunniteltu kirje sai uuden sisällön tänä syksynä.

Kirkosta eroaminen on nykyään teknisesti helppoa, eikä eroajan tarvitse pysähtyä miettimään jäsenyyden merkitystä. Siksi monet seurakunnat haluavat lähestyä eronneita kirjeellä. Kirkkohallituksella on valmis pohja kirjeen laatimista varten, ja useissa seurakunnissa on toteutettu oma kirje.
   Oulun seurakunnissa lähetettävän kirjeen sisältöä on päivitetty tänä syksynä. Lääninrovasti Juhani Lavanko on ollut mukana toteuttamassa uudistusta.
   – Halusimme uudistaa kirjeen selkokielelle. Edellisessä versiossa puhuttiin esimerkiksi kirkon pyhistä toimituksista. Tuo termi on monen mielestä vaikea. Uudistetussa versiossa mainitsemme erikseen muun muassa avioliittoon vihkimisen ja kummiksi tulemisen.
   Vuoteen 2003 asti kirkosta eroaminen vaati käynnin kirkkoherranvirastossa tai maistraatissa. Samalla saatettiin esimerkiksi keskustella kirkosta eroavan kanssa eroamisen syistä.
   – Nyt seurakunnan työntekijät kohtaavat kirkosta eroavan paljon harvemmin. Toivomme, että saamme heihin yhteyden kirjeen kautta.

Eroaminen on iso päätös

Lavanko kertoo, että kirjeellä halutaan tuoda kirkosta eronneelle toisenlaista näkökulmaa.
   – Emme tietenkään voi tietää, mitä kirkosta eroaminen merkitsee henkilölle itselleen. Haluamme silti kertoa, mitä se merkitsee seurakunnan näkökulmasta.
   – Kerromme selvät faktat, mihin eroaminen vaikuttaa ja mihin ei. Lisäksi haluamme kertoa kirkon tekemästä työstä.
   Kirkosta eronnut ei voi enää saada kirkollista avioliittoon vihkimistä eikä äänestää seurakuntavaaleissa.
   Hän ei voi myöskään ryhtyä lapsen kummiksi, mutta vanhat kummilapset eivät lakkaa olemasta kummilapsia.
   Kirkollinen hautaan siunaaminen on mahdollista omaisten pyynnöstä, ellei vainaja ole eläessään selvästi ilmaissut tahtovansa toisin.
   Myös kirkkoon kuulumaton saa osallistua seurakunnan tilaisuuksiin.
   Lavanko haluaa kuitenkin muistuttaa kirkon jäsenyyden hengellisestä merkityksestä.
   – Seurakunnan jäsenenä henkilö on myös jäsen Kristus-ruumiissa.
   Tyrnävän seurakunnassa vastaavankaltainen kirje on otettu käyttöön tänä syksynä.
   – Kirkosta eroaminen on henkilökohtainen, iso päätös. Kerromme kirjeessä, että eroaminen on meille viesti, jonka otamme vakavasti, sanoo kirkkoherra Timo Liikanen.
   Kaikissa Oulun ympäristön kunnissa ei lähetetä kirjeitä.
   Muhoksen kirkkoherra Jouni Heikkinen kertoo, että seurakunta on tehnyt päätöksen olla ottamatta yhteyttä kirkosta eronneisiin.
   – Kunnioitamme ihmisen valintaa ja kunkin vakaumusta. Pidämme kyllä yllä kirkon tärkeyttä ja merkityksellisyyttä ihmisen kuolemattomalle sielulle.

Palaute otetaan vakavasti

Sekä Tyrnävän seurakunnan että Oulun seurakuntien kirjeessä kannustetaan lähettämään palautetta seurakunnalle.
   Oulun kirjeessä luvataan, että palaute auttaa seurakunnan ja kirkon kehittämisessä.
   Tyrnävällä kirjeen lähettäminen on sen verran uusi asia, ettei palautetta ole vielä ehditty saada.
   Oulun seurakunnat ovat kirjeen uusimisen yhteydessä ottaneet käyttöön nettilomakkeen ja sähköpostiosoitteen, joiden avulla palautetta kerätään.
   Lavangon mukaan seurakunnan työntekijät ovat myös aikaisemmin saaneet palautetta kirkosta eronneilta.
   – Eroajilla on hyvin vaihtelevia syitä päätökseensä. Julkisessa keskustelussa esillä olleet aiheet ovat viime aikoina korostuneet.
   – Palautteissa kommentoidaan esimerkiksi sitä, pitäisikö kirkon ottaa tiukemmin kantaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta tai vastaan.
   Eniten Lavankoa on koskettaneet ne palautteet, jotka ovat liittyneet seurakunnan palvelun tasoon.
   – Jotkut ovat kokeneet, että eivät ole saaneet asiallista palvelua seurakunnalta. Ne palautteet pitää tietenkin ottaa nöyrästi vastaan.
   Seurakunnan palveluihin liittyvät palautteet otetaan vakavasti.
   – Pappien kokouksissa käsitellään muun muassa sitä, kuinka kohtaamme ihmisiä arkipäivän työssä. Näissä kokouksissamme huomioimme myös saamaamme palautteen, Lavanko kertoo.
   Hän toivoo, että kirkosta eronneet pohtisivat enemmän suhdettaan Jumalaan.
   – Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa ihmistä. Toivoisin, että ihmiset huomioisivat näin isoon yhteisöön mahtuvan monenlaisia mielipiteitä.

Seurakunta huomioi myös liittyjät

Eronneille lähetettävä kirje on Oulun seurakuntayhtymän alueella samanlainen kaikissa seurakunnissa.
   Sen sijaan seurakuntaan liittyneitä lähestytään jokaisessa seurakunnassa omanlaisella kirjeellä.
   – Seurakunnat ovat erilaisia, ja se saa näkyä liittyneille lähetettävässä kirjeessä. On hyvä, että seurakuntaan liittynyt saa jo kirjeen myötä jonkinlaista kuvaa, minkälainen hänen uusi seurakuntansa on, Lavanko sanoo.
   Liittyneissä on kastettuja, kirkkoon uudelleen liittyneitä ja paikkakunnalle muuttaneita henkilöitä.
   Esimerkiksi Muhoksella uusille seurakuntalaisille lähetetään seurakunnan esite.
   Tyrnävällä seurakuntaan muuttaneille ja kirkkoon liittyneille lähetetään kirje, jossa toivotetaan tervetulleeksi seurakuntaan, kerrotaan seurakunnan toiminnasta ja annetaan työntekijöiden yhteystiedot.
   Kastekoteihin lähetetään hieman erilainen kirje, jossa toivotetaan Jumalan siunausta pienokaisen syntymän johdosta. Kirjeessä kerrotaan myös laajemmin kasteesta.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 33/2013