Lumijoella tutustuttiin mongolien kotiin

22.10.13

Lumijoella tutustuttiin mongolien kotiin

Jurtassa ei tule vilu 50 asteen pakkasellakaan, kun vain pitää kamiinan kuumana. Voi olla ilman paitaa, selostaa lähetysjärjestö Kylväjän työntekijä Jorma Rissanen.
   Jurtta pitää myös helteen ulkona, vaikka telttamaisen asumuksen rakenne on sama kesälläkin. Kuumaa vastaan taistellaan nostamalla jurtan kankaan alahelmoja ja avaamalla kattoluukku.
   Rissanen, entinen Mongolian-lähetti, esitteli viime viikolla jurttaa Lumijoella muun muassa koululaisryhmille. Asumus pystytettiin seurakuntatalon lattialle.
   Evankelis-luterilainen lähetysyhdistys Kylväjä hankki jurtan ja sen kalusteet, muun muassa lipaston ja sängyn, Mongoliasta vuonna 2001. Jurtta on kierrellyt pitkin Suomea esittelyissä.
   Jurtta on halkaisijaltaan noin kuusi ja korkeudeltaan 2,5 metriä. Isoihin kokousjurttiin voi mahtua jopa sata ihmistä.

Asumus on
nopea pystyttää

Jurtta on hämmästyttävän kevytrakenteinen pakkaskestävyyteensä nähden. Ympyränmuotoisen jurtan runko koostuu ohuista puupalkeista.
   Niiden päälle on levitetty kangas, joka estää sadetta tihkumasta sisään. Kankaan alla on eristeenä lampaanvillahuopaa ja sen alla puolestaan sisäkangas.
   Jurtissa on maalattiat, joille on lämmikkeeksi usein laitettu mattoja ja lampaantaljoja. Jurtan ympyränmuotoisen rakenteen vuoksi tuuli kiertää kangasmajaa eikä pääse tunkeutumaan sisään.
   Telttakoti lämmitetään puulla, kuivatulla lehmänlannalla tai kivihiilellä. Kaminan äärellä valmistetaan myös ruoka.
   Jurtta on perinteisesti ollut mongoli- ja turkkilaiskansoihin kuuluvien paimentolaisten koti Keski-Aasiassa. Asumus on kevyt ja nopea pystyttää. Kaksi miestä pystyttää sen tunnissa. Mongoliassa asumusta siirretään noin neljä kerta vuodessa.
   Mongoliassa suuri osa väestöstä saa yhä elantonsa paimentolaisuudesta. Maassa elää 15 miljoonaa lammasta ja viisi miljoonaa hevosta. Noin 25 miljoonan yksilön karjaan kuuluu lisäksi nautoja, kameleita, vuohia ja jakkeja. Ihmisiä maassa asuu kolme miljoonaa.
   Tavallisesti jurtissa pitävät majaansa isovanhemmat, vanhemmat ja lapset. Rissasen mukaan jurtissa asuu keskimäärin kuusi henkeä. Moni pitäisi sitä ahtautena.
   – Ihmiset vaikuttavat kuitenkin tyytyväisiltä, Rissanen kertoo.
   Jurtan kupukaton alla asutaan usein myös kaupungeissa.
   Kaupungeissa asuu myös jurtantekijöitä, jotka myyvät tuotteitaan toreilla. Paimentolaisjurtasta saa pulittaa noin 1 000 ja isosta sadan hengen kokousjurtasta noin 6 000 euroa.

Kristinusko kasvaa
Mongoliassa

Kylväjällä on Mongoliassa seitsemän yhteistyöseurakuntaa, joissa on keskimäärin noin 50 seurakuntalaista.
   Rissanen työskenteli Kylväjän kehitysyhteistyöprojektissa puolitoista vuotta atk-opettajana. Hän on tietotekniikan insinööri, joka asetti osaamisensa lähetystyön käyttöön. Vapaa-aikanaan hän osallistui työhön paikallisseurakunnassa.
   Rissasen asemapaikka oli kahdeksan kuukautta pääkaupunki Ulanbaatar, jossa on Rissasen mukaan noin 100 000 jurttaa. Asukkaita kaupungissa on kaikkiaan runsas miljoona.
   Ulanbaatarin jälkeen Rissanen siirtyi Zavhanin maakuntaan tuhat kilometriä pääkaupungista länteen.
   Mongolia oli aikaisemmin kommunistinen kansantasavalta, jolla oli läheiset suhteet Neuvostoliitoon. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Mongolia vapautui. Esimerkiksi kristittyjen määrä on noussut 22 vuodessa muutamasta hengestä noin sataantuhanteen.
   Maan suurin uskonto on buddhalaisuus, jonka kannattajat muodostavat noin 40 prosenttia väestöstä. Ateisteja on saman verran. Loput ovat shamanisteja, kristittyjä ja muslimeita.
   Uskoontulo on Rissasen mukaan monille helpotus, sillä buddhalaisuus on ansiouskonto toisin kuin kristinusko, jossa pelastuksen tuo Jumalan armo eivätkä omat teot.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 35/2013