Maata kiertelemässä: Syyskuussa juhlittiin ristinpäivää

2.10.13

Maata kiertelemässä
 

Syyskuussa juhlittiin ristinpäivää

Syyskuulle osuu useissa eri kirkkokunnissa juhlapäivä, joka on Suomessa tunnettu nimellä ristinpäivä.
   Ristinpäivä pohjautuu legendaan, jonka mukaan keisari Konstantinuksen äiti, pyhä Helena, löysi Jeesuksen ristin vuonna 326. Syyskuun juhlapäivä liittyy löytöpaikalle rakennetun Pyhän haudan kirkon vihkimiseen vuonna 335.
   Päivää juhlittiin 14. syyskuuta sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa. Etiopian ortodoksisen kirkon kalenterissa päivä on 27. syyskuuta ja se tunnetaan nimellä Meskel. Suurin juhla sijoittuu kuitenkin Meskelin aatolle, joka tunnetaan nimellä Demera.
   Vaikka juhlapäivää vietetään useissa eri kirkkokunnissa, etiopialaiset juhlistavat sitä erityisen näyttävin menoin. Viime torstaina kymmeniä tuhansia ihmisiä kerääntyi Addis Abebaan Meskelin aukiolle Demera-juhlaa varten.
   Juhlapäivän aikana kuultiin muun muassa messuamista ja nähtiin uskonnollisia tansseja pappien esittämänä. Seremonian huippukohtana oli suuren kokon sytyttäminen, jonka teki Etiopian ortodoksisen kirkon patriarkka Abune Mathias.
   Suomen ortodoksisessa kirkossa ristinpäivän eli Pyhän Ristin ylentämisen juhlan aamupalveluksessa kannetaan risti alttarista keskelle kirkkoa. Risti saa pysyä sillä paikallaan viikon ajan kansan kunnioitettavana. 14. syyskuuta on myös paastopäivä.
   Ortodoksisen kirkon mukaan 100-luvulla elänyt Keisari Hadrianus käski peittää Golgatan ja Pyhän Haudan ja rakentaa niiden paikalle Venuksen temppelin ja Jupiterin patsaan.
300-luvulla keisari Konstantinus laillisti kristinuskon ja lopetti kristittyjen vainot. Konstantinus halusi kiihkeästi löytää ristin, johon Kristus oli ristiinnaulittu. Niinpä hän lähetti äitinsä, keisarinna Helenan Jerusalemiin etsimään ristiä.
   Keisarinna käski tuhota kaikki pakanalliset temppelit ja patsaat Jerusalemista, tutki Jerusalemia ja haastatteli ihmisiä. Lopulta hän löysi Jeesuksen haudan Venuksen temppelin kohdalta. Haudan läheltä löytyi kolme ristiä. Jerusalemin patriarkka Makarios kosketti vuorotellen risteillä kuollutta ruumista, jotta saataisiin tietää mihin näistä risteistä Jeesus oli naulittu. Kun oikea risti kosketti kuollutta, hän heräsi eloon.
   Suomessa ristinpäivää ei ole laajemmin huomioitu uskonpuhdistuksen jälkeen. Se kuitenkin näkyi almanakassa aina vuoteen 1864 asti. Päivä ei silloin ollut kenenkään nimipäivä.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 32/2013