Rukouspäivänä pohditaan ihmisoikeuksia ja vastuuta

22.10.13

Rukouspäivänä pohditaan ihmisoikeuksia ja vastuuta

Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivänä seurakunnissa järjestetään erilaisia rukoustilaisuuksia. Rukouspäivä liittyy ekumeeniseen vastuuviikkoon, joka keskittyy tänä vuonna asekauppaan ja väkivaltaan.

Torstaina 24.10. kirkoissa ja seurakunnissa ympäri maan kokoonnutaan rukoilemaan rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Vuoden toista kansallista rukouspäivää voidaan viettää esimerkiksi rukoushetken muodossa.
   Rukouspäivät ovat ekumeenisia, eli niitä vietetään kaikissa Suomen kirkkokunnissa yhtä aikaa. Tammikuussa vietetään kristittyjen ykseyden rukouspäivää. Lokakuussa rukouspäivän aiheena ovat rauha, ihmisoikeudet ja kansainvälinen vastuu. Rukouspäivä sijoittuu samalle päivälle YK:n päivän kanssa. Samaan aikaan järjestetään myös ekumeeninen vastuuviikko.

Seurakunta saa
päättää viettotavan

Jokainen seurakunta saa itse päättää, kuinka rukouspäivän huomioi. Rukoushetkien lisäksi voidaan järjestää esimerkiksi viikkomessuja tai ekumeenisia juhlia.
   Oulun tuomiokirkossa järjestetään keskipäivällä rukoushetki, jossa käsitellään rukouspäivään liittyvän ekumeenisen vastuuviikon aiheita. Lisäksi tapahtumassa rukoillaan, kuullaan Raamatun tekstejä ja lauletaan virsiä.
   – Kyse on lyhyestä rukoushetkestä, joten siellä ei pidetä pitkiä puheita. Tilaisuus kestää noin 15–20 minuuttia, tilaisuuden toimittava pastori Jouko Lankinen kertoo.
   Limingan kirkossa on rukouspäivän iltahetki kello 18. Tilaisuuden toimittava pastori Marja-Liisa Hautamäki kuvaa sitä rauhalliseksi rukoushetkeksi.
   – Luemme rukouspäivän tekstit ja tekstin välissä lauletaan aina yksi virren säkeistö. Lisäksi rukoilemme päivän teemojen puolesta. Pyrimme rakentamaan illan niin, että siinä ei juosta kiireellä kohdasta toiseen, vaan jää tilaa ajatuksille.
   – Piispamme on muistuttanut meitä siitä, että meidän tulisi viedä asioita ja ihmisiä Jumalan eteen. Iltahetkessä teemme juuri sitä.
   Myös useissa muissa Oulun seudun seurakunnissa järjestetään erilaisia rukouspäivän tilaisuuksia.

Vastuuviikko tarttuu
asekaupan vaaroihin

Lokakuun rukouspäivän aiheet nousevat aina ekumeenisen vastuuviikon teemoista.
   Vastuuviikko on ihmisoikeuskampanja, johon osallistuu kaikki Suomen kirkkokunnat sekä monet kristilliset järjestöt. Viikon järjestää Suomen Ekumeeninen Neuvosto.
   Vastuuviikolla on joka vuosi jokin ihmisoikeuksiin liittyvä aihe. Tänä vuonna nostetaan esiin asekaupan vaaroja.
   – Maailmassa kuolee ihminen joka minuutti aseellisen väkivallan seurauksena. 60 prosentissa ihmisoikeusloukkauksista käytetään aseita. Ne ovat isoja lukuja, vastuuviikon koordinaattori Anna Hyvärinen sanoo.
   Asekaupassa liikkuu suuria rahoja. Suomestakin viedään aseita ulkomaille, myös sellaisiin maihin joissa on epävakaa tilanne.
   – Kannattaa muistaa, että 90 prosenttia laittomista aseista on joskus ollut laillisia. Vaikka ase myytäisiin laillisesti, se voi elinkaarensa aikana päätyä eri käyttöön, Hyvärinen huomauttaa.
   Tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa asekauppaan esimerkiksi vaatimalla rahojensa vastuullista sijoittamista.
   Vastuuviikolla ja rukouspäivänä nostetaan asiaa esiin myös rukouksen avulla.
   – Olemme tuottaneet aiheeseen liittyvää materiaalia, jota kaikki saavat käyttää vapaasti. Aihetta voidaan käsitellä esimerkiksi hartauksissa, aamunavauksissa ja nuortenilloissa. Hartauden tai rukoushetken voi järjestää omassa kodissakin.
   Vastuuviikko näkyy kaikissa jumalanpalveluksissa tulevana sunnuntaina ainakin kolehdin muodossa. Se kerätään kristittyjen yhteiseen työhön oikeudenmukaisemman maailman puolesta Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Lisäksi esimerkiksi Tuiran seurakunnassa on erityinen Ekumeenisen vastuuviikon messu.

Valtiovallan määräämä pyhä

Rukouspäivien historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Perinteeseen ovat vaikuttaneet Vanhan testamentin opetus rukouksesta ja Rooman valtakunnassa käytetyt sovituspäivät.
   Keskiajalla hallitsijat saattoivat määrätä rukouspäiviä satunnaisesti esimerkiksi ruton tai nälänhädän torjumiseksi. Suomessa säännöllisiä rukouspäiviä on alettu viettää 1600-luvulla, silloinkin hallitsijan aloitteesta.
   Perinne jatkui läpi Venäjän vallan ajan, eikä siitä ole luovuttu Suomen itsenäisyyden aikana. Itsenäisessä Suomessa rukouspäivän julistuksen on antanut ensin valtioneuvosto ja lopulta tasavallan presidentti.
   Suomessa vuosisatoja vanhasta perinteestä on haluttu pitää kiinni siitä huolimatta, että uskonto ja valtio on erotettu yhä vahvemmin toisistaan. Vuonna 2004 rukouspäivän valmistelu siirrettiin valtiolta Suomen Ekumeeniselle Neuvostolle. Sen jälkeen presidentti on saanut päättää, haluaako allekirjoittaa rukouspäivän julistuksen. Sekä Tarja Halonen että Sauli Niinistö ovat sen allekirjoittaneet.
   Rukouspäivät eivät ole perustuneet lakiin vaan perinteeseen. Suomessa on käyty aiempina vuosina vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö rukouspäivät säilyttää ja voiko presidentti allekirjoittaa rukouspäivän julistuksen.
   Perinne on kuitenkin saanut taakseen vahvan tuen. Rukouspäivien teemat koskettavat yhtä lailla kristittyjä, muiden uskontojen edustajia kuin uskonnottomiakin.

KAISA ANTTILA

Artikkeli on osa lehteä 35/2013