Pääkirjoitus: 634 895 kohtaamista

6.11.13

Pääkirjoitus

634 895 kohtaamista

Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelemista.
   Nykyisin diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä kaikissa elämän vaikeissa asioissa: kun tarvitsee taloudellista tukea, kun on ongelmia yksinäisyyden, mielenter­veysongelmien, päihteiden tai ihmissuhteiden kanssa.
   Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat ikään kuin seurakuntien sosiaalityöntekijöitä.
Diakoniatyön tavoitteena on auttaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia. Diakoniatyön tavoitteena on lievittää sekä poistaa hätää ja kärsimystä.
   Diakoniatyön sisältö muuttui 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Kirkko lisäsi velkaneuvontaa ja ruokapankkitoimintaa.
   Kirkkojärjestys ohjeistaa, että ”seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta.”
   Diakoniatyö on usein hiljaista ja näkymätöntä. Ihmiset eivät kovin hyvin tiedä, mitä seurakunnissa diakoniatyö-otsakkeen alla tehdään.
   Kirkkohallituksen julkaisemien tilastojen mukaan kirkon diakoniatyö auttoi viime vuonna suomalaisia yhteensä 7,42 miljoonalla eurolla.
   Taloudellista avustusta sai muun muassa yli 72 000 yksin asuvaa ja yli 44 000 lapsiperhettä.
   Asiakaskontakteja oli liki 635 000.
   Noin kolmannes yhteydenotoista koski talousasioita. Noin viidesosa tarvitsi apua ihmissuhdekiemuroihin. Diakoniatyöntekijöiden kanssa käytiin luottamuksellisia keskusteluja myös terveydestä, sairauksista ja hengellisistä kysymyksistä.
   Viime vuonna kirkon diakoniatyö jakoi noin 240 000 ruokakassia ja tarjosi noin 400 000 ilmaista tai edullista mahdollisuutta ruokailla.
   Vaikuttavia numeroita, jotka kuvastavat tämän päivän hätää.

Artikkeli on osa lehteä 37/2013