Pääkirjoitus: Alkaisit jo, kunnon talvi!

13.11.13

Pääkirjoitus

Alkaisit jo, kunnon talvi!

Väsyttääkö? Oletko ärtynyt, tekeekö jatkuvasti mieli syödä makeaa, nouseeko paino? Kuulut ehkä siihen joukkoon suomalaisia, jotka kokevat pimeänä vuodenaikana kaamosrasitusta.
   Noin prosentti meistä kärsii vielä voimakkaammista oireista. Kaamosmasennuksen oireita ovat muun muassa surullisuus, ahdistuneisuus, alentunut mieliala, alentunut kyky tuntea mielihyvää ja mielenkiintoa sekä toivottomuuden tunne. Lisäksi unentarve lisääntyy, fyysisen aktiivisuus vähenee ja voi ilmetä itsetuhoisia ajatuksia.
   Terveydenhoidon ammattilaisilla on viisi vinkkiä kaamoksesta kärsiville. Nauti valosta, vähennä kahvinjuontia, vältä makean napostelua, harrasta liikuntaa ja ehkä tärkeimpänä kaikista: älä eristäydy. Kaamosoireileva ei jaksa satsata ihmissuhteisiin, harrastuksiin ei tule lähdetyksi samalla tapa kuin muulloin.
   Kevääseen on vielä matkaa. Itse asiassa nyt on vasta syksy, ei vielä edes talvi.
   Vuodenaikoja voi ajatella joko termisinä tai astronomisina eli tähtitieteellisinä vuodenaikoina.
   Tähtitieteelliset vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo kiertoradallaan vastaanottaa eri kuukausina eri tavalla auringon valoa, kun maapallon kiertoakseli on kallellaan.
   Syyspäivän tasauksesta päivät alkavat lyhentyä, kunnes lyheneminen saavuttaa huippunsa talvipäivän seisauksena. Silloin syksy loppuu ja alkaa astronominen talvi, joka päättyy kevätpäivän tasaukseen noin 90 vuorokautta myöhemmin.
   Termiset vuodenajat sen sijaan määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan asteen alapuolelle.
   Talvipäivän seisaukseen on reilut viisi viikkoa. Sitten päivät alkavat pidetä, aluksi noin viisi minuuttia viikossa. Taas on kestetty yksi pimeä jakso.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 38/2013