Kultaa ja perinteitä korteissa

18.12.13

Kultaa ja perinteitä korteissa

Pyhä perhe ja Itämaan tietäjät esiintyvät sadoissa oululaisen Irmeli Pääkkösen keräämissä joulukorteissa. Harrastuksen pariin hänet innostivat kuitenkin tiernapojat.

Irmeli Pääkkösen pöydällä on seitsemän korttipinkkaa. Kortit on järjestelty opettajalle tyypillisen järjestelmälliseen tapaan aihealueittain.
   Ovelle kolkuttavia tiernapoikia esittävässä kortissa toivotetaan Glad Jul. Se on osoitettu Mummulle ja Tätille. Osoitteena lukee pelkästään ”Täällä”. Yksi hyvän joulun toivottajista on Irmeli Pääkkösen äiti.
   – Äiti oli syntynyt 1904, joten tämä on suunnilleen sata vuotta vanha, hän laskeskelee.
   Varsinaiseksi keräilijäksi Pääkkönen ei tunnustaudu. Se kuulostaa liian pätevältä.
    – Pistän vain talteen, kun näen jotain nättiä. Äidiltä jäi iso läjä joulukortteja.

Mystinen
kyttyräselkä

Suuressa osassa Pääkköselle kertyneistä korteista on kuvattu Jeesus-lasta tallissa ihastelevat Maria ja Joosef ja kolme Itämaan tietäjää. Lisäksi on ruotsalaisia tähtipoikia, Lucia-neitoa, kynttilöitä ja lumisia maisemia.
   – Tiernapojat minut innostivat alkuun. Niihin on hautautunut niin paljon perinnettä, ne ovat todella kiehtovia, Pääkkönen toteaa ottaen käteensä pinon kortteja ja esitellen ihmetyksen aiheita.
   Hän haluaisi tietää, mikä on joissakin korteissa tiernapoikien matkassa kulkevan kiinalaishahmon tarina. Toisinaan laulavia lapsia taas seuraa kyttyräselkäinen ja turkkiin pukeutunut hahmo. Mikäs nuuttipukki se on?
   – Jospa joku kirjoittaisi tiernaperinteestä kunnon tutkimuksen!

Perittyä, saatua,
ostettua ja löydettyä

Joulukortteja Pääkköselle alkoi kerääntyä kymmenkunta vuotta sitten.
   Sitä ennen hän keräsi partioaiheisia kortteja. Nuo kokoelmansa hän lahjoitti sittemmin Pohjois-Pohjanmaan partioperinneyhdistykselle. Kortit kiinnostivat sitäkin ennen.
    – Suomen kielen lehtorina toimiessani käytin paljon Kalevala-aiheisia kortteja kurssiaineistojen tukena.
   Itse saatuja joulukortteja on tallella monelta vuodelta ja niitä on tullut myös lahjaksi ystäviltä, jotka tietävät harrastuksesta.
   Kortteja on tullut ostettua ulkomailtakin. Yksi sellainen on Hampurin Pyhän Mikaelin kirkosta ostettu valokuvakortti kirkossa esillä olleesta seimestä ja jättiläismäisestä joulukuusesta.
   – Kirkko olikin valtavan korkea, Pääkkönen muistelee.
   Yksi korteista on löytötavaraa.
   – Olimme Virossa reissussa pian sen itsenäistymisen jälkeen. Kävimme siellä kirkossa ja löysin tämän kortin virsikirjan välistä, Pääkkönen kertoo.
   Koska alkuperäisestä omistajasta ei ollut tietoa, seurakunnan pappikin oli sitä mieltä, että löytäjä saa pitää.
   Mustavalkoinen kortti esittää Pyhää perhettä ja Itämaan tietäjiä.
   – Tämä on tällainen etiopialaistyylinen kortti, todella hieno.
   Vaikka mustavalkoinen tyyli ihastuttaa, eniten Pääkkösen silmiä viehättävät värikkäät kortit ja kultaukset.
   – Kun olin lapsi, ei kirjoissa ja lehdissä ollut paljoakaan värikuvia. Siksi kai huomaan vielä nykyäänkin leikkaavani lehdistä niitä talteen. Ne ovat niin ihania.

ELSI SALOVAARA

Artikkeli on osa lehteä 43/2013