(Kuva: Elsi Salovaara)

Perinteisten virsien rinnalle halutaan hengellisiä lauluja

5.12.13

Perinteisten virsien rinnalle halutaan hengellisiä lauluja

Nykyiseen virsikirjaan on puuhattu lisävihkoa jo muutaman vuoden ajan.
   Kirkolliskokous antoi lisävihkon valmistelun kirkkohallituksen tehtäväksi vuonna 2010. Kirkkohallitus asetti suomenkielisen virsikirjan lisävihkon valmistelua varten ohjausryhmän ja työryhmän. Vastaavan ruotsinkielisen työryhmän asetti Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli. Työryhmät aloittivat työnsä loppuvuonna 2011.
   – Työryhmä jatkaa laulujen tarkastelemista alkuvuoteen 2014 saakka. Sitten valitaan ehdotukseen otettavat laulut, joiden lukumäärä tosin on vielä avoin, kertoo suomenkielisessä työryhmässä mukava oleva kirkkomusiikin emeritusprofessori Erkki Tuppurainen.
   Uusia virsiehdotuksia on etsitty jo julkaistuista hengellisten laulujen kokoelmista sekä työryhmälle lähetetystä julkaisemattomasta materiaalista.

Virsiä vai
hengellisiä lauluja?

Monien hengellisiltä vaikuttavien kappaleiden tie virsikirjan lisävihkoon katkeaa sanoitusten liialliseen maallisuuteen.
   Tuppurainen kertoo, että työryhmässä on keskusteltu muun muassa lauluista Satumaa ja Suojelusenkeli.
   – Todettiin, että Satumaan teksti ei ole kristillinen eikä sen muokkaaminen hävittäisi mielleyhtymiä alkuperäiseen tekstiin. Suojelusenkeli-laulusta keskustelu jatkuu. Sen tekstiä muutamat pitävät teologisesti harhaan johtavana.
   Virren tulee perustua Raamattuun ja kirkon uskoon sekä soveltua ensisijaisesti yhteislauluksi.
   Tuppuraisen mukaan virsien ja hengellisten laulujen raja murtui vuoden 1986 virsikirjauudistuksen myötä.
   – Edelliseen, vuoden 1938 virsikirjaan helppotajuisina ja teologisesti pinnallisina sekä sävelmiltään kevyinä pidettyjä hengellisiä lauluja ei haluttu ottaa mukaan. Vuoden 1986 kirjaan näitä tuli jo lukuisia.
   Tuppurainen kertoo, että virret ovat liittyneet paljolti tiettyihin tilanteisiin, kuten jumalanpalveluksen osiin, kirkollisiin toimituksiin ja kirkkovuoden ajankohtiin.
   Uuteen lisävihkoon on tilannevirsien sijaan tulossa paljolti tunnevirsiä, joissa painottuvat ihmisen kokemukset. Aihepiireinä ovat muun muassa monikulttuurisuus ja -kielisyys, pakolaisuus, muuttuva maailma sekä erilaiset perheet.
   – Niitä voisi kuvailla oikeastaan rytmikkäiksi hengellisiksi lauluiksi.

Miksi tarvitaan
lisävihko?

Virsikirja kaipaa päivittämistä, mutta sen täysi uudistaminen ei vielä ole tarpeen.
   – Kirkolliskokoukselle oli tehty aloite, josta käsikirjavaliokunta antoi lausunnon. Sen mukaan virsikirjan rinnalle toivotaan tuoreita virsiä, joiden aiheet ja kieli nousevat tämän päivän tarpeista, Tuppurainen kertoo lähtökohdista.
   Kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunnan näkemys oli, että lisävihkon julkaiseminen on hyvä väliaskel ennen seuraavaa virsikirjauudistusta.
   – Lisävihkotyöryhmässä on kaavailtu, että vihko julkaistaisiin erillisenä vihkona, mutta annettaisiin kustantajille mahdollisuus julkaista myös virsikirjan uusia painoksia, joihin lisävihko sisältyy.
   Näin ollen esimerkiksi seurakunnat voivat itse päättää, laittavatko virsikirjat vaihtoon vai hankkivatko vain lisävihkon entisten virsikirjojen oheen.
   Lisävihkoa valmisteleva työryhmä antaa esityksensä kirkolliskokoukselle ensi vuoden lopussa. Jos kirkolliskokous hyväksyy esityksen, uusi lisävihko julkaistaan mahdollisesti vuonna 2016.
   Suomenkielinen työryhmä tavoittelee lopulliseen esitykseensä vähintään noin 70:ntä virttä. Ruotsinkielisen työryhmän tavoitteena on enintään 150 virttä.

Virsikirja on
myös netissä

Virsikirja on jo pitkään ollut myös netissä osoitteessa evl.fi/virsikirja.
   Nettivirsikirjan julkaisija on kirkkohallitus, ja se vastaa nykyistä käytössä olevaa vuoden 1986 virsikirjaa.
   Muutamat sävelmät on jätetty pois tekijänoikeussyistä.
   Nettivirsikirjasta virsiä voi hakea muun muassa numero- ja aakkosjärjestyksessä tai vaikka säveltäjän tai sanoittajan mukaan.
   Siellä on myös virsikirjan historiaa ja virsien taustatietoja.
   Kastevirsien yhteydessä on linkit Oulun ev.lut. seurakuntien mediatoimitus Rauhan Aseman tuottamiin kastevirsivideoihin, jotka löytyvät osoitteesta kastevirret.fi.

Suomenkieliset virsikirjat ja lisäykset
1583 Jaakko Suomalaisen virsikirja, 101 virttä
1605 Hemminki Maskulaisen virsikirja, 242 virttä
1701 ”Vanha virsikirja”, 413 virttä
1886 Virsikirja, 536 virttä
1938 Virsikirja, 633 virttä
1963 Lisävihko, 46 virttä
1986 Virsikirja, 632 virttä
2000 Liturginen liite, mm. 85 laulua, osa ilman sävelmää
2004 Kirkollisten toimitusten lauluja, 51 laulua

KATJA KIISKINEN

Artikkeli on osa lehteä 41/2013