Seurakunnille luodaan uusi yhteinen verkkopalvelu

19.12.13

Seurakunnille luodaan uusi yhteinen verkkopalvelu

Jatkossa koko kirkko löytyy omien seurakuntasivujen lisäksi myös yhden osoitteen takaa, sanoo Oulun seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Sakari Korpi.
   – Kirkolla tulee olemaan sivusto, joka antaa seurakuntalaisille eväitä hengelliseen elämään, jatkaa seurakuntien verkkohankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Korpi.
   Uudistuksessa seurakuntien verkkosivustot sulautuvat yhteiseen verkkopalveluun. Siihen sulautuu seurakuntien lisäksi myös esimerkiksi Evl.fi-sivusto tietyn siirtymäajan jälkeen.
   Verkkopalveluun liittyminen on seurakunnille vapaaehtoista ja ilmaista. Ne saavat itse päättää liittymisestään omassa aikataulussaan.
   Seurakuntien tiedot ovat jatkossakin verkossa omilla sivuillaan. Seurakunta tai seurakuntayhtymä myös päivittää itse tietonsa. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tila-, henkilö- ja tapahtumatiedot.
   Valtakunnallinen rinki tuottaa kaikille seurakunnille yhteistä hengellistä sisältöä. Vielä ei ole kuitenkaan lopullisesti päätetty, ketkä ringin muodostavat.
   – Yksikään seurakunta tai seurakuntayhtymä ei yksin kykene tekemään omille sivuilleen tällaista palvelua seurakuntalaisille, Korpi toteaa.

Verkkopalvelu
säästää kustannuksia

– Kirkon resurssit vähenevät. Siksi kannattaa tehdä yhteistyötä aina kun se on mahdollista, toteaa hankkeen pilottikoordinaattori, Oulun seurakuntayhtymän tiedottaja Rebekka Naatus.
   Naatuksen mukaan verkkopalvelut kehittyvät niin nopeasti, että yksittäisten seurakuntien on vaikea pysyä mukana. Niiden rahkeet verkkoviestinnässä eivät enää riitä.
   Sakari Korpi huomauttaa, että verkkohankkeen avulla saavutetaan miljoonasäästöt. Laskelmien mukaan yksi yhteinen verkkopalvelu maksaa seurakuntalaista kohden 35 senttiä vuodessa. Nykyisestä hajautetusta systeemistä koituu seurakuntalaista kohti noin euron kustannus.
   Kun erotuksen kertoo neljällä miljoonalla eli kirkon jäsenten määrällä, syntyy iso summa.
   Osa säästyneistä rahoista on järkevä käyttää viestinnän tehostamiseen, koska viestinnälle on yhä enemmän tarvetta, Korpi huomauttaa.
   Säästöä syntyy Korven mukaan esimerkiksi siitä, että seurakuntien ei tarvitse enää hankkia itse omia verkkojärjestelmiä eikä kilpailuttaa niiden tarjoajia. Myös työaikaa säästyy. Säästöä alkaa muodostua, kun neljäsosa seurakunnista ottaa palvelun käyttöön.
   Säästöä kertyy sitä enemmän, mitä useampi seurakunta on mukana verkkopalvelussa. Säästö koituu luopumisesta ulkopuolisista palveluntarjoajista. Lisäksi tulevat kirkon sisäiset säästöt kuten työaika.
   Verkkopalveluun pääsee monenlaisilta päätelaitteilta: sen käyttö on helppoa niin tietokoneella, tableteilla kuin puhelimillakin. Käyttäjän ei tarvitse valita erityistä päätelaitesovellusta, vaan sivusto skaalautuu automaattisesti eri laitteisiin.

Seurakunnat
saavat opastusta

Sakari Korven mukaan seurakunnat voivat ottaa verkon käyttöön vuosien 2014–2017 aikana.
   Seurakunnat eivät saa kylmiltään pelkkää ohjelmaa vaan myös opastuksen sen käyttöön. Mukaan haluavat seurakunnat ryhmitellään Korven mukaan riippuen siitä, miten paljon ja minkälaista opastusta ne tarvitsevat. Käyttöönotto vaiheistetaan seurakuntien valmius huomioon ottaen.

Oma ilme
säilyy

Seurakunnat voivat vaikuttaa sivustojensa ilmeeseen ja siihen ,mitä etusivulla on.
   – Verkkopalvelu ei tule olemaan joka sivustolla samanlainen, vaan valintoja voidaan tehdä aidosti seurakunnissa, Korpi lupaa.
   Naatus lisää, että seurakunnat saavat ottaa käyttöön haluamiaan tunnuksia ja värejä oman graafisen ohjeensa tai perinteittensä mukaisesti. Perusilme verkkopalvelussa on samanlainen, mutta sitä voidaan soveltaa seurakunnissa.
   – Seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat valita, kuinka paljon he itse muokkaavat sivustoaan tai ottavat valmiina. Kirkolla on esimerkiksi graafinen ilme, mutta jos seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä on oma graafinen ilme tai ohje, sen voi ottaa käyttöön.
   Seurakunnat voivat keskittyä verkkosivujensa sisältöön ja toiminnallisuuteen, kun paikallisia henkilöresursseja ei tarvita tekniseen suunnitteluun, ratkaisuihin ja kilpailutukseen.

Sisältö syntyy
käyttäjien kokemuksista

Naatuksen mukaan sisältöjä luodaan käyttäjälähtöisesti.
   – Ihmisiltä kysytään, miten he käyttävät sivustoja ja millä tavoin he hakevat tietoa. Olemme tehneet myös laajoja hakusanatutkimuksia, eli tutkineet miten ihmiset hakevat tietoa seurakunnan asioista, mitä sanoja he käyttävät.
   Suurin osa käyttäjistä tulee sivuille Googlen kautta.
   – Pyrimme luomaan sivustojen kielen sellaiseksi, että se vastaa sitä mitä ihmiset käyttävät. Verkkopalvelut jäävät löytämättä, jos käytämme ihmisille vieraita käsitteitä.
   Naatuksen mukaan suunnittelussa myös haetaan kohderyhmiä, joille puhutaan ryhmille sopivilla sanoilla.
   – Olemme esimerkiksi päätyneet suosimaan palvelussa sanaa ristiäiset sanan kastetoimitus sijaan. Seurakuntalaiset käyttävät hakusanaa ristiäiset moninkertaisesti useammin kuin sanaa kastetoimitus.
   Samantyyppisiä yhteisiä verkkoratkaisuja on tekeillä muuallakin yhteiskunnassa.
   – Kirkko on kehityksessä eturintamassa, Sakari Korpi sanoo.

PEKKA HELIN

Pilottiseurakunnat vaihtuvat 2014
• Seurakuntien verkkopalveluhanke aloitettiin vuonna 2008. Vuonna 2011 Oulun ja Espoon seurakuntayhtymät tilasivat esiselvityksen seurakuntien verkkoviestinnän kehittämisestä Kotimaa-yhtiöiltä.
• Vuonna 2012 Lahden seurakuntayhtymä ja Seinäjoen seurakunta tulivat mukaan hankkeeseen.
• Selvitysvaihe valmistui vuonna 2012. Toteutus alkoi saman vuoden marraskuussa, kun kirkolliskokous teki päätöksen hankerahoituksesta.
• Hankkeen talous- ja koordinointivastuu keskitettiin Kirkon tiedotuskeskukseen.
• Palvelun tekniseksi toimittajaksi on valittu Ambientia Oy.
• Vuoden 2013 syksyllä Oulun seurakuntayhtymä ja Keravan seurakunta ovat toimineet hankkeen pilottina. Vuonna 2014 pilottiseurakunnat vaihtuvat.
• Verkkopalvelu ei ole koskaan valmis, vaan sitä kehitetään jatkuvasti ajan tarpeita vastaavaksi.

Artikkeli on osa lehteä 43/2013