Seurakuntien talous tiukkenee

18.12.13

Seurakuntien talous tiukkenee

Ellei kiinteistöistä luopuminen riitä säästötoimeksi, Oulussa joudutaan harkitsemaan kirkollisveron korottamista.

Seurakunnat ovat tiukan tilanteen edessä.
   –Rahaa on käytetty enemmän kuin sitä on tienattu. Hetken aikaa tällainen onnistuu, mutta ei kovin pitkään, sanoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.
   Verohallinto kertoo perjantaina, mikä on kirkollisverotuotto kuluvalta vuodelta.
   Tulossa on kaikkien aikojen korkein kirkollisverotuotto. Kasvu johtuu kuitenkin pääasiassa verotilitysjärjestelmän tarkistuksista, esimerkiksi jälkiverojen tilityksen aikaistamisesta kuukaudella.
   Vaikka kirkollisverotulo valtaosassa seurakunnista kasvaa, on myös seurakuntia, joissa kirkollisverotuotto alenee.
   – Oulun hiippakunnassa näyttäisi menevän heikommin kuin muualla maassa, Perander arvioi.
   Koko kirkossa kirkollisveron tuotto on alentunut 15 prosentilla seurakunnista. Oulun hiippakunnassa vastaava luku on 17.
   Taloussuunnittelupäällikkö muistuttaa, että seurakuntien talous elää ympäröivässä taloudessa.
   – Kirkollisvero tulee työtä tekevien ihmisten palkoista.
   Talouden taantuma on näkynyt eniten suurten seurakuntien taloudessa.
   Epävarmat talousnäkymät heijastuvat myös Oulun seurakuntayhtymän talouteen. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu 1,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
   – Suuret irtisanomiset näkyvät. Taantuma on tosiasia, sanoo yhtymäjohtaja Ilpo Kähkönen.
   Irtisanomisista aiheutuva kirkollisverotuoton aleneminen ja kirkosta eroamiset syövät Kähkösen mukaan pitkällä tähtäimellä kirkon toimintamahdollisuuksia.

Oulu turvaa taloutta
luopumalla kiinteistöistä

Oulussa ensi vuoden toimintakuluiksi arvioidaan noin 35 miljoonaa euroa.
   Verotuloja seurakuntayhtymälle arvioidaan kertyvän noin 34,4 miljoonaa euroa.
   Tuloveroprosentti pysyy ennallaan 1,25 prosentissa.
   Seurakunnissa eri puolilla maata on mietitty ja otettu käyttöön erilaisia sopeutustoimia.
   Oulun seurakuntayhtymässä taloutta turvataan pääasiassa kiinteistöomaisuuden kautta: seuraavien 10 vuoden aikana on tarkoituksena luopua noin 30 prosentista kiinteistöjä ja tiloja.
   Ensiksi käydään läpi huonokuntoiset, vanhat ja toiminnan tarpeisiin huonosti sopivat.
   Peruskorjausta kaipaavasta kiinteistökannasta luopumalla seurakuntayhtymä välttyy lisäksi 15 miljoonan euron investointikustannuksilta.
   Vaikka korvaavien tilojen järjestäminenkin maksaa, säästöä jää silti 11–11,5 miljoonaa euroa.
   Yhtymäjohtaja viestittää, että ellei jo sovituilla säästötoimilla saavuteta tulosta, on tarpeen miettiä kirkollisveron korottamista 1,3 prosenttiin.

Veron nostolla ei aina
ole yhteyttä eropiikkiin

Kirkollisveron korottaminen ei välttämättä johda laajoihin kirkosta eroamisiin.
   Kirkkohallituksen Pasi Perander kertoo kysyneensä asiaa tälle vuodelle kirkollisveroprosenttiaan nostaneista seurakunnista.
   – Vain yksi 29 seurakunnasta pystyi varmuudella sanomaan, että nostaminen aiheutti eropiikin.
   Yhtymäjohtaja Kähkönen arvioi, että veroprosentin nosto vaikuttaa lähinnä silloin, kun kunta tai kaupunki korottaa samaan aikaan omaa veroaan.

Kaikilla seurakunnilla ei riitä raha kirkkoherran palkkaamiseen

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi arvioi, että tiukentuva talous alkaa näkyä ennen pitkää työntekijöiden jaksamisessa.
   – Kaikki seurakunnat eivät pysty palkkaamaan omaa kirkkoherraa. Tällaisia seurakuntia ovat esimerkiksi pinta-alaltaan laajat Muonio ja Enontekiö.
   Kirkkohallituksessa on valmisteilla rakenneuudistus, joka toteutuessaan merkitsee, että kaikki seurakunnat kuuluvat jatkossa seurakuntayhtymään.
   – Ajatus on, että seurakuntayhtymä olisi taloudellisesti itsekannattava. Tämä tietää haastetta Oulun hiippakunnalle, Salmi sanoo.
   Joulukuun alussa kokoontunut piispainkokous piti mahdollisena, että harvaan asutuilla alueilla seurakuntayhtymien ei välttämättä tarvitsisi olla taloudellisesti itsekannattavia.

Hailuodon ja Siikalatvan
vuosikate on negatiivinen

Koko maassa on 24 seurakuntaa, joiden vuosikate on ollut negatiivinen kolmena perättäisenä vuonna.
   Oulun hiippakunnassa tässä joukossa ovat Hailuodon, Pelkosenniemen ja Perhon seurakunnat.
   Kahtena vuonna peräkkäin alijäämäisiä seurakuntatalouksia on 25; Oulun hiippakunnasta Siikalatva, Simo sekä Utsjoki.
   Hiippakunnan alin veroprosentti (1,25) on Oulun seurakuntayhtymällä sekä Rovaniemellä.
   Ylintä veroprosenttia maksetaan Lumijoella ja Utajärvellä (1,95%).
   Koko maassa kolmellatoista seurakunnalla on veroprosenttina 2,0.
   – Pelkään että näemme senkin vuoden, kun kirkollisveroprosentti jossakin seurakunnassa ylittää tämän, sanoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 43/2013