Voimavaroja pimeyteen

11.12.13

Voimavaroja pimeyteen

Joulun alla pitäisi olla iloinen ja täynnä intoa kodin koristeluun, lahjojen ostoon ja joulukorttien askarteluun. Pimeä vuodenaika vie kuitenkin voimat jopa kolmasosalta suomalaisia.

Kello soi liian aikaisin. Huonosti nukutun yön jälkeen ei huvita nousta pimeään aamuun. Töihin ei jaksa lähteä, työkaverit ärsyttävät. Ystäviä ei tule tavattua.
   Nälkä vaivaa alati, pitsa ja pasta maistuvat. Painokin pääsee nousemaan. Koko päivä menee väsymyksen vallassa, iltapäivällä rasittaa, masentaa ja vähän ahdistaakin. Mikään ei tahdo kiinnostaa.
   Illalla ei tule uni, vaikka ajatus talviunesta, josta heräisi vasta kevään kirkkaina päivinä, kuulostaa houkuttelevalta. Tiedossa kuitenkin on, ettei ihminen pysty talviunta nukkumaan.

Valottomuuden
aika ahdistaa

Valoa talven pimeyteen tuovan Lucia-neidon juhlan aikaan joulukuussa moni suomalainen kärsii jo pimeän talviajan aiheuttamista oireista. Kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti suomalaisista.
   Kaamosmasennus on masennukseen rinnastettava häiriötila, jonka oireita ovat surullisuus, ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja mielenkiinnon menetyksen tunne. Muita oireita ovat muun muassa väsymys, lisääntynyt unentarve sekä hiilihydraattipitoisen ruoan himo ja sen myötä painonnousu.
   Kaamosmasennuksen lievempi tila, kaamosrasitus, aiheuttaa oireita noin 10–30 prosentille suomalaisista. Kaamosrasitukseen ei kuulu masennus, mutta muuten oireet vastaavat kaamosmasennuksen oireita.
   Molemmissa tapauksissa oireilun alkaminen on suorassa suhteessa valon vähenemiseen. Kaamosmasennusta ja -rasitusta podetaan lokakuusta helmikuuhun.
   Maaliskuussa, päivän pidentyessä oireet helpottavat. Pahimmillaan ne ovat marras–tammikuussa. Osa kaamosmasennusta sairastavista tosin sanoo, että pahinta pimeyttä taittava lumen tulo helpottaa oireita hieman.

Liikunta tuo
hyvinvointia

Loppukevääseen mennessä kaamosmasennuksesta kärsivien oireet ovat käytännössä lakanneet. Ei ole tutkittu tarkasti, miten valon puute vaikuttaa mielialaan. Kolme neljäsosaa kaamosmasennuksesta kärsivistä on kuitenkin saanut apua valohoidosta.
   ”Annoksittain” käytettävä valohoito toteutetaan tavallisesti kirkasvalolampulla. Päivittäin otetun valoannoksen kesto määräytyy lampun tehon mukaan. Tarve määräytyy myös yksilön ja vuodenajan valoisuuden mukaan.
   Hoitoa jatketaan koko talvikauden ajan. Osa oirehtijoista kokee myös keskellä talvea tehdyn viikon tai kahden mittaisen ulkomaanmatkan lämpimään ja aurinkoiseen maahan auttavan oireisiin.
   Ulkona käyminen talvella valoisaan päiväsaikaan auttaa valon saannissa. Moni yhdistää myös liikunnan ulkoiluun, ja liikunta onkin yksi tärkeä tekijä kaamosmasennuksen torjunnassa. Säännöllinen liikunta aktivoi keskushermostoa, lievittää masennusta ja saa aikaan mielihyvää.

Sytytä
sisäinen valo

Yhä pidemmälle venyvä märkä, synkeä syksy ei houkuttele kaamosmasentunutta ylös, ulos, lenkille tai edes kilauttamaan kaverille. Mielialan ylläpitäminen on kuitenkin tärkeä tekijä niin kaamosmasennuksessa kuin normaalissakin elämäntilanteessa.
   Sosiaalisia aktiviteetteja ei suositella unohdettavaksi, vaikka olotila olisikin täysin päinvastainen. Perhe, ystävät, harrastukset ja kerhot tukevat kaamosmasentunutta selviämään pimeän ajan paremmalle puolelle. Iloinen ei tarvitse olla, mutta yksin ei pidä jäädä.
   Pelkästä kaamosrasituksestakaan kärsivän ei kannata vaipua tilanteeseen, jossa väsymyksen takia itselle tärkeät tapahtumat ja harrastukset jäävät taka-alalle. Lähteminen on usein suurin kynnys. Tärkeintä onkin pysyä aktiivisena, vaikka ei aina huvittaisi.
   Olotila helpottuu myös, jos tunnustaa itselleen kärsivänsä kaamosmasennuksesta tai -rasituksesta. Valintojen tekeminen helpottuu. Vaikka liikunta auttaakin, kirjan lukeminen kotona kynttilänvalossa aerobic-tunnin sijaan on täysin sallittua, jos se tuntuu mielekkäämmältä.
   Mielekästä tekemistä kannattaa myös ajatella etukäteen. Kalenteriin on hyvä merkitä konsertit tai tapahtumat, joissa haluat käydä.
   Kynttilöitä kannattaa varata kotiin pimeiden iltojen varalle. Vaikka kynttilöiden valoteho ei kirkasvalolampun tasolle ylläkään, on niiden henkinen vaikutus ainutlaatuinen.

Kevättä
kohti

Kaikissa masennukseen liittyvissä tapauksissa on keskusteltava lääkärin kanssa ennen hoitojen aloittamista. Kaamosmasennus voi myös vaatia lääkehoitoa ja terapiaa vaikeiden oireidensa vuoksi. Masennukseen voi olla muitakin syitä pimeyden lisäksi.
   Kuvaannollista on, että ylösnousemuksen juhlan, pääsiäisen aikaan kaamoksesta kärsijät ovat saaneet taas uutta virtaa elämäänsä. Samoihin aikoihin kun karhut heräävät talviuniltaan, kaamosmasentuneen henkinen horros väistyy ja sisäinen valo kirkastuu.

RIKU SEILONEN

Artikkeli on osa lehteä 42/2013