Armoton työelämä kolhii mielenterveyttä

22.1.14

Armoton työelämä kolhii mielenterveyttä

Osatyökykyinen nuori jää jalkoihin talouden taantumassa. Se, joka ei pysty antamaan sataprosenttista työpanosta, jää nykyään helposti ilman työtä ja kuntoutusta.

Yhä useampi nuori aikuinen tuomitaan liian varhain työkyvyttömyyteen. Näin sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja, erikoispsykologi Tuomo Tikkanen.
   Tänään, kuten jokaisena arkipäivänä, keskimäärin kahdeksan alle kolmikymppistä nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä.
   Vuosina 2000–2011 alle 30-vuotiaiden, mielenterveysperustein eläkkeelle jääneiden määrä kasvoi 900:sta 2000:een.
   Huimaan lisäykseen vaikuttaa Tikkasen mukaan suurelta osin työelämän koventuminen. Työntekijältä vaaditaan vähintäänkin sataprosenttista työpanosta. Kaikista ei tähän ole.
   – Monen mielenterveysjaksaminen ei kestä nykyistä työelämää, Tikkanen sanoo.

Suuri henkilökohtainen
tappio

Suomen taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että osatyökykyisiä ei enää toivoteta tervetulleeksi työelämään, josta potkitaan pois terveitäkin.
   – Raaka tosiasia on, että yksityiset firmat eivät kanna tällaista yhteiskuntavastuuta. Tällä hetkellä julkinen sektorikaan ei oman taloudellisen tilanteensa vuoksi uskalla tai kykene ottamaan vastuuta asiasta, Tikkanen sanoo.
   Hän huomauttaa, että kuitenkin esimerkiksi 1990-luvun laman aikana valtio ja kunnat tarjosivat osatyökykyisille tukityöpaikkoja. Tikkasen mielestä julkisen sektorin pitäisi nytkin näyttää asiassa mallia.
   Kun työelämässä ei enää ole sijaa osatyökykyisille, monelle työuransa alkuvaiheessa olevalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin työkyvyttömyyseläke.
   Tuomo Tikkasen mielestä alle 30-vuotiaita ei kuitenkaan pitäisi sijoittaa pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle lainkaan.
   – He ovat vielä muuntumiskykyisiä.
   Paitsi että nuoren eläköityminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kyseessä on nuoren aikuisen kannalta suuri henkilökohtainen tappio. Mielekäs työ tai opiskelu olisi sitä paitsi usein paras keino kuntoutumiseen.
   – Työ on masennukseen ja ahdistukseen erittäin hyvä lääke. On aivan eri asia lähteä aamulla mukavaan työpaikkaan kuin herätä ajatukseen, että kukaan ei odota eikä tarvitse, Tikkanen sanoo.

Kuntoutus liian
kallista monelle

Osa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä voisi palata työelämään kuntoutuksen avulla.
   Esimerkiksi psykoterapiakuntoutukseen vuosittain otetuista 20 000 henkilöstä 75 prosenttia on kuntoutuksen päättyessä työ- tai opiskelukykyisiä Kelan omien seurantatilastojen mukaan.
   Kuntoutukseen hakeutuminen on Tikkasen mukaan tehty kuitenkin hyvin vaikeaksi, sillä esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudet ovat korkeita pelkällä eläkkeellä toimeentulevalle. Yli 26-vuotiaalle voi jäädä itselleen maksettavaksi useita kymppejä per käynti.
   – Korvausten nykytaso estää tuhansien yli 26-vuotiaiden pieni- ja keskituloisten kuntoutuksen.
   Korvausten nostamisesta on viime vuoden puolella tehty aloite sosiaali- ja terveysministeriölle. Tämän vuoden budjettiin muutosta ei kuitenkaan Tikkasen tietojen mukaan ole vielä saatu, vaikka Kela ja ministeriö aloitteeseen myönteisesti suhtautuvatkin.
   – Mielenterveyskuntoutus jää jalkoihin, kun taloustilanne on tämä. Näin ei saisi olla.

Mielenterveyssyyt vievät nuoria eläkkeelle

• 25 000 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011
• Alle 30-vuotiailla 76 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveysperustein
• Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten eläkkeiden määrä kasvoi 900:sta yli 2000:een vuosina 2000–2011
• Yhden alle 30-vuotiaan eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kulut

Uusi vertaistukiryhmä nuorille eläkeläisille

Tuiran seurakunnassa alkavaan uuteen vertaistukiryhmään haetaan 18–40-vuotiaita nuoria eläkeläisiä Oulun seurakuntien alueelta. Helmikuussa aloittavan ryhmän tarkoituksena on tarjota mielekästä toimintaa ja vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville ihmisille.
   Ryhmä kokoontuu kevään aikana neljänä keskiviikkona. Jokaisella kerralla on oma teemansa, kahvitteluhetki ja pieni hartaus. Kevään ohjelmaan kuuluu muun muassa tietoiskuja, kasvien istutusta, liikuntaa ja omien ajatusten jakamista.
   – Ryhmässä saa mahdollisuuden kertoa itsestään, mutta sinne voi tulla myös vain kuunteluoppilaaksi, diakoni Heli Mattila sanoo.
   Mattila vetää ryhmää yhdessä diakoni Sami Riipisen kanssa. Heidän lisäkseen ryhmässä käy myös eri aiheiden asiantuntijoita. Ensimmäisellä kerralla mukana on Sanna Hyry Hyvän mielen talolta.
   Heli Mattila kertoo saaneensa kipinän ryhmän perustamiseen noin vuosi sitten Kotimaa-lehden jutusta.
   – Haastateltavana ollut nuori toivoi, että nuorille eläkeläisille järjestettäisiin omaa toimintaa.
   Mikäli nyt alkavassa ryhmässä on riittävästi kävijöitä, se saa jatkoa syksyllä. Kunhan alkuun päästään, ryhmällä on mahdollisuuksia myös monipuolisempaan toimintaan, esimerkiksi yhteisten retkien järjestämiseen.
   Nuorten eläkeläisten ryhmä kokoontuu kevätkaudella 12.2., 12.3., 9.4. ja 14.5. Pyhän Luukkaan kappelilla Linnanmaalla. Ryhmään ilmoittautuminen tapahtuu 3.–7.2. diakoni Sami Riipiselle, p. 040 5747 149.

KATI LUOMA

Artikkeli on osa lehteä 3/2014