Piispa saapuu – seurakunta ojennukseen

22.1.14

Piispa saapuu – seurakunta ojennukseen

Piispantarkastukseen valmistautuminen tietää seurakunnalle kovaa työtä ja pientä stressiäkin. Lumijoella tarkastukselta myös odotettiin paljon.

Satakunta lumijokista on uhmannut 25 asteen pakkasta ja istuu nyt, sunnuntaiaamuna kello 10 kirkonpenkissä.
   Kyseessä ei ole mikään tavanomainen sunnuntain jumalanpalvelus, tähän päivään on Lumijoella valmistauduttu pitkään ja tätä on odotettu hartaasti.
   On piispantarkastuksen aika. Edellisestä kerrasta on kulunut yhdeksän vuotta.
   Jo kuukausi sitten Lumijoen seurakunnan on pitänyt lähettää tarkastajille 150-sivuinen viisivuotiskertomus. Järjestykseen on jouduttu laittamaan niin arkistot kuin asiakirjatkin, joten valmistautuminen on tiennyt paljon lisätyötä seurakunnan henkilöstölle.
   Vaikka tarkastajat eivät pilkuntarkasti asiakirjoja syynäisikään, niiden on oltava kunnossa. Lumijoen kirkkoherra Markku Tölli tietää, että kokenut tarkastaja näkee jo ensisilmäyksellä, ovatko arkistot kohdillaan.

Kaksi
kysymystä

Töllillä on edessään kolmas piispantarkastus Lumijoen kirkkoherran ominaisuudessa. Vaikka tarkastukseen valmistautuminen on ollut työlästä seurakunnille kiireiseen vuodenvaihteen aikaan, Töllin mielestä piispantarkastuksen hyödyt ovat vaivannäön arvoisia.
   Liian helposti tulee elettyä vain tässä ja nyt, kirkkoherra pohtii. Piispantarkastus pakottaa seurakunnan katsomaan niin menneeseen kuin tulevaankin.
   Kaksi asiaa seurakunnan tulevaisuudessa ovat erityisesti sellaisia, joihin piispalta toivotaan näkemystä ja opastusta. Ensinnäkin pienen seurakunnan kohtalo suunnitellussa Uusi seurakuntayhtymä -hankkeessa mietityttää. Mennäkö isoon seurakuntayhtymään omana pienenä seurakuntanaan vai esimerkiksi osana Limingan seurakuntaa, jolloin ääni päätöksenteossa olisi isompi?
   Toinen kysymysmerkki on vuonna 1967 valmistuneen seurakuntatalon peruskorjaus ja mahdollinen laajennus. Olisiko kunnostus aloitettava nyt, kun päätösvalta kiinteistöistä vielä on seurakunnalla itsellään?

”Teillä on
se viisaus”

Piispa Samuel Salmi astelee ristisaaton perässä alttarille. Tärkeän päivän kunniaksi Lumijoen kirkossa pidetään piispanmessu. Messua johtaa tänään piispa, kirkkoherra saarnaa ja diakoni avustaa.
   Messun päätyttyä seurakuntalaisia pyydetään jäämään kirkkosaliin.
   Piispantarkastuksen tulokset esitellään nyt seurakunnalle.
   – Lumijoen seurakunnassa on hoidettu hyvin taloutta, hallintoa ja omaisuutta, tiivistää asessori Raimo Aspfors.
   Usean vuoden alijäämäisyyteen on reagoitu ja vuosi 2012 oli selkeästi ylijäämäinen. Aspfors kannustaa seurakuntaa tarttumaan toimeen seurakuntatalon kunnostuksessa.
   – Nyt on se sauma. Nyt kun kaikki päätösvalta on vielä täällä, kannattaa tehdä ne tilat.
   Piispa jättää omassa puheenvuorossaan pallon selkeästi seurakunnalle itselleen.
   – Se, että haluatte säilyä itsenäisenä, kertoo, että arvostatte omaa yhteisöänne. Tiedätte itse parhaiten, miten järjestää taloudelliset asianne, teillä on se viisaus täällä.
   Piispa muistuttaa myös, että jos suunniteltu seurakuntayhtymähanke toteutuu, Lumijoen seurakunta jää silti omaksi yhteisökseen, jota edelleen johtaa kirkkoherra.
   Monenlaisia asioita tuodaan esiin, mutta pääviesti on positiivinen: Lumijoen seurakunnasta löytyy osaamista ja yhteisöä hoidetaan rakkaudella.
   Lumijokisista 94 prosenttia kuuluu kirkkoon ja kunta sijoittuukin tällä jäsenprosentillaan valtakunnallisesti sijalle 8. Lauman paimenen, kirkkoherra Töllin huumorintaju ja hetki sitten todennetut sananjulistustaidot saavat kiitosta nekin.

Omat ratkaisut
tulevaisuudessakin

Kun ”tuomio” on kuultu, koko kirkkoväki kutsutaan piispan seurueen kanssa seurakuntatalolle keittolounaalle ja kakkukahveille.
   Juhlalounaalle osallistuu myös eläkeläinen Paavo Sallinen, jonka kirkonkirjat eivät ole koskaan käyneetkään muualla kuin Lumijoella. Aikoinaan 40 vuotta kirkkovaltuustossa toiminut Sallinen on ehtinyt olla mukana useissa piispantarkastuksissa. Ehkä pitkän linjan näkemys tuo levollisuutta, sillä Sallista ei seurakunnan tulevaisuus huoleta.
   – Omana seurakuntana tietysti tulisi mahdollisimman pitkään pysyä, mutta täytyyhän meidän sopeutua ajan henkeen, mies tuumii.
   Mutta mitä sanoo kirkkoherra Tölli? Saiko seurakunta piispalta kaipaamaansa opastusta tärkeäksi kokemissaan asioissa.
   – Sain vahvistusta sille ajatukselle, että Lumijoen seurakunnan ei pidä tehdä omia ratkaisujaan sen mukaan, mitä kokonaiskirkko ehkä joskus tekee, Tölli pohtii.
   – Niin kauan kunnes kokonaiskirkon ratkaisut ovat tosiasia, meidän pitää elää niin kuin tähänkin asti.
   Töllillä on kokemuksensa perusteella viisautta olla hötkyilemättä.
   Kun mies 20 vuotta sitten tuli Lumijoen kirkkoherraksi, hänelle sanottiin, ettei pesti tulisi kestämään kauan. Lumijoen yhdistymisen Limingan seurakuntaan odotettiin tapahtuvan hetkellä millä hyvänsä. Näin ei edelleenkään ole käynyt.
   – Tiedä, vaikka 20 vuotta tästä eteenpäinkin olemme itsenäinen seurakunta. Kävi miten kävi, olen varma, että Lumijoki sopeutuu kirkon ratkaisuihin.

Piispantarkastukset

• Kristillisen kirkon alkuvaiheisiin ulottuva perinne
• Nykyään piispantarkastus on luonteeltaan kehityskeskustelu ja tilannekartoitus
• Piispa tapaa seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja muita seurakuntalaisia
• Piispaa avustavat vierailulla toinen tuomiokapitulin pappisasessoreista, lääninrovasti ja notaari
• Ennen piispantarkastusta asessori tarkastaa seurakunnan hallinnon ja talouden, notaari laatii piispantarkastuksesta pöytäkirjan

Oulun hiippakunnan piispantarkastukset 2014

KEVÄT
Pellon seurakunta 14.–16.3.
Pelkosenniemen seurakunta 4.–6.4.

SYKSY
Nivalan seurakunta 12.–14.9.
Ylitornion seurakunta 17.–19.10.
Kälviän seurakunta 14.–16.11.

KATI LUOMA

Artikkeli on osa lehteä 3/2014