Hautojen ainaishoito

15.8.14

Hautojen ainaishoito oikeuteen Oulussa

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen on tehty 11 valitusta Oulun seurakuntayhtymän päätöksestä lopettaa hautojen ainaishoidot.
   Seurakuntayhtymä päätti keväällä lakkauttaa suurimman osan sopimuksista vuoden 2015 alusta. Tämä johtuu siitä, että näiden hautojen hoitamiseksi maksettu pääoma korkoineen on loppunut.
   Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset ja Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös viime huhtikuulta tuovat kuitenkin mutkia matkaan.

KHO teki päätöksen yksityishenkilön valituksesta, joka koski Tampereen seurakuntayhtymän ainaishoidon lopettamista omaisen haudalla.
   Päätöksen mukaan seurakunta ei voi lopettaa sopimusta ellei voida todeta juuri tiettyyn hautaan kohdistuneiden maksujen loppuneen. Pääoman ovat maksaneet aikanaan omaiset könttäsummana. Sen korkotuotolla on ollut tarkoitus maksaa haudan hoito.
   Tampereen seurakuntayhtymä ei KHO:n mukaan ollut osoittanut, että pääoma ja sen tuotto olisi tosiasiassa käytetty kokonaan loppuun. Laskelmissa ei muun muassa otettu huomioon varojen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotusta.
   Oulun seurakuntayhtymässä maksulaskelmat on tehty eri lailla. Kun Tampereella laskelmat tehtiin hautojen osalta könttänä, Oulussa laskelmat tehtiin yhtymäjohtaja Ilpo Kähkösen mukaan aina tietylle yksittäiselle haudalle. Kähkönen uskoo, että Oulun laskutapa on yhtymälle eduksi oikeudenkäynnissä.
    Kähkönen tähdentää, että seurakuntayhtymän aikeena on lopettaa vain hoidot. Ainaishautapaikan hallinta sen sijaan säilyy pysyvästi.

Yhtymäjohtaja muistuttaa, että rahan arvo on muuttunut. Aikaisemmat isolta tuntuvat summat ovat nykyrahassa aika pieniä. 1950–1960-lukujen taitteessa korkeimmat hoitomaksut olivat 50 000–90 000 markkaa.
   Vuoden 1963 rahauudistuksessa summat vastasivat 500–900 markkaa.
   Kähkösen mukaan hautamaksuilla ei saa tehdä riskisijoituksia. Ne on sijoitettava turvallisesti, jolloin niiden tuotto on pienempi kuin rohkeammassa sijoittamisessa.
   – Viimeisten vuosien tuotto on ollut varsin olematonta, Kähkönen sanoo. Hän huomauttaa, että kirkollisverotuloja ei saa käyttää yksittäisten henkilöiden hautojen hoitoon vaan ainoastaan hautausmaiden yleishoitoon. Muuten yksityishenkilöt asetettaisiin eriarvoiseen asemaan
   Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset ratkaistaneen hallinto-oikeussihteeri Kaarina Kemppaisen mukaan yhtenä päätöksenä. Kemppainen arvelee, että oikeus antaa päätöksensä ensi vuonna. Tavallisesti käsittelyaika tällaisissa tapauksissa on 9–12 kuukautta.
   Tampereen seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen toteaa sähköpostihaastattelussa, että varojen loppuminen tietyn haudan osalta on vaikea todentaa.
   Kysymykseen onko KHO:n päätös kohtuullinen, Lehtonen vastaa näin:
   – Tampereen hautainhoitorahasto on tällä hetkellä tasapainossa, mutta tulevaisuudessa uudet hoitojen ottajat joutunevat kustantamaan myös ainaishoitoja. Tampereen hautausmaiden ainaishoitosopimuksista suurin osa on haudoilla, joilla ei enää käy omaisia.
   – Päätös vaikuttaa varmaankin usean heikommassa taloustilanteen olevan seurakunnan asemaan, mikäli jatkossa muuallakaan ei voida purkaa ainaishoitosopimuksia, Lehtonen pohtii.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 26/2014