Nuorten on otettava tilansa kirkosta

13.8.14

Nuorten on otettava tilansa kirkosta

Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2010 äänestämään pääsivät kaikki yli 16-vuotiaat seurakuntalaiset.
   Vaalien teemana oli Ensimmäinen kerta ja mainonnassa painotettiin nuorten tavoittamista. Tämän syksyn vaaleissa mikään ikäryhmä ei ole erikoisasemassa, mutta nuoria haluavat ehdokaslistoille kaikki. Niin myös oululainen kirkkovaltuutettu Henri Kylén.
   – Tavoitteeni on, että saisimme pohjoiseen nuoria valtuutettuja, joista yksi ottaisi paikkani Navissa, naurahtaa Kylén.
   Hän on kahdeksatta vuotta toinen Oulun hiippakunnan kahdesta edustajasta valtakunnallisessa Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmässä eli Navissa.
   Noiden vuosien aikana eteläisen Suomen edustajat Navissa ovat nuorentuneet. Pohjoisen osalta näin ei ole tapahtunut.

Hyppy
tuntemattomaan

Kylénin tehtäviin kuuluu kiertää esittelemässä seurakunnan luottamushenkilönä toimimista.
   Koulutuksia ei järjestetä vain nuorille. Varsinkin vaaleja edeltävän vuoden aikana Kylén on yhdessä    Seurakuntaopiston kouluttajan Tytti Pietilän kanssa käynyt kertomassa, kuinka saada nuoria ehdokkaiksi ja kuinka ottaa heidät vastaan seurakunnan päättäjinä. Kohderyhmänä ovat olleet seurakuntien luottamushenkilöt ja vaaleista vastaavat työntekijät.
   – Siinä on eroa, ajatellaanko, että kiva kun tulit meille kiintiönuoreksi vai annetaanko nuorelle todella mahdollisuus.
   Luottamushenkilöksi hakeutuminen on aina hyppy tuntemattomaan, iästä piittaamatta.
   Kylén toivoo, että rohkeita nuoria kuitenkin riittäisi. Kaikkea ei tarvitse tietää ja osata alussa, mutta intoa perehtyä asioihin pitää löytyä.

Suu auki
heti kun on sanottavaa

Henri Kylén aloitti seurakunnan luottamushenkilönä Haukiputaan seurakunnassa. Nykyisin hän on yksi Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä.
   – Koulutuksissa olen kertonut rehellisesti, että puhuin itse aikanaan vasta kauden viimeisessä kokouksessa. Sitä ennen minulla ei ollut yksinkertaisesti mitään sanottavaa.
   Asia muuttui, kun esityslistalle tuli asia, joka oli hänelle tuttu. Isonniemen leirikeskukseen oltiin rakentamassa kotakirkkoa, ja isosena leirikeskuksessa toimineella nuorella päättäjällä oli näkemys, millainen sen pitäisi olla ja mihin tarkoitukseen sitä voitaisiin käyttää.
   – Silloin avasin suuni, enkä ole sen jälkeen hiljentynyt.

Luottamus kasvaa
onnistumisten myötä

Nuoren päättäjän on saatava luotua luottamus omaan itseen ja ryhmään.
   – Parikymppiselle uudelle valtuutetulle luottamuksen saaminen on haastavampaa kuin nelikymppiselle, Kylén pohtii.
   Hän kertoo olevansa kiitollinen Haukiputaan seurakunnan aiemmille valtuustoille nuorena valtuutettuna saamastaan tuesta.
   – Kun nuorena valtuutettuna saa läpi jonkin pienen asian, sitä alkaa luottaa itseensä ja samalla porukkakin alkaa luottaa sinuun.
   – Kun kokonaiskäsitys syntyy, sitä alkaa miettiä seurakunnan toiminnan kehittämistä eri näkökulmista.
   Henri Kylénin mukaan seurakuntien päätöksentekijöissä on ”hirveä aukko”.
   – Meiltä käytännössä puuttuu alle 35-vuotiaiden joukko. Jokainen katsoo asioita pitkälti omasta elämäntilanteestaan käsin, ja siksi olisi tärkeä saada mukaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia.

Tärkeintä
on äänestää

Vaikka tämänkertaisten vaalien mainonnassa ei erityisesti huomioida nuoria äänestäjiä, heitä on kannustettava äänestämään nuoresta pitäen. Tehtävä kuuluu niin perheille, oppilaitoksille kuin seurakunnillekin.
   – On omaan saappaaseen pissimistä, jos pelkää nuorten vallankumousta. Pahinta on pysähtymisen tila. Nuoria ja sitä kautta tulevaa muutosta ei pidä pelätä.
   Yhteiskunta on Kylénin mielestä menossa yhä enemmän minä-ajattelun suuntaan, eikä enää muisteta, että äänestäminen on velvollisuus.
   – Yhteiskuntakasvatuksen kannalta on tärkeää auttaa nuoria äänestämään. Se, että kerrotaan miten ja missä voi äänestää ja kuinka päätökset näkyvät ja vaikuttavat omassa elämässä. Faktoja pöytään, hän painottaa.
   Monelle rimaa nostaa ajatus, äänestääkö ”oikeaa” ehdokasta.
   – Jos huomaat kahden vuoden päästä, että se äänestämäsi tyyppi oli ihan väärä, ei se kaada kenenkään elämää.
   – Eihän se aina niin ole, että sillä äänellä menee läpi huono tyyppi. Se voi olla hyväkin tyyppi.

ELSI SALOVAARA

Artikkeli on osa lehteä 26/2014