Pääkirjoitus

14.8.14

Pääkirjoitus

Kiusaamisen jäljet seuraavat jopa aikuisuuteen

Tahallinen henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen aiheuttaminen toiselle on kidutusta, kirjoittaa psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti (HS 11.8.) ja jatkaa: suomalaisissa peruskouluissa kidutetaan tuhansia lapsia heidän täyttäessään oppivelvollisuuttaan.
   Monella suulla on vaadittu, että koulukiusaamiseen pitää puuttua jämäkästi. Tosiasiassa kiusaamisen vastaiset toimet jäävät monissa kouluissa heppoisiksi. Kiusaamista ei aina edes tunnisteta.
   Lehti arvostelee tapaa, jolla koulukiusaamiseen Suomessa puututaan. Hänen mukaansa ongelman ratkominen sopuisasti neuvotellen, kenenkään mieltä pahoittamatta, kenenkään puolelle asettumatta, ei toimi: ”Kun lapsi kokee jotakin, joka vastaa kidutusta ja hänen mielenterveytensä on uhattuna vuosikymmeniksi eteenpäin, siitä nimenomaan pitää tehdä iso numero”.
   Kiusatut voivat kärsiä monenlaisista henkisen hyvinvoinnin ja mielialan ongelmista. Yksin jättäminen, ilkeät puheet, naureskelu, vähättely, uhkailu, käsiksi käyminen – ja yhtä lailla nettikiusaaminen – aiheuttavat muun muassa masentuneisuutta, itsetuhoisia ajatuksia sekä itsetunnon alenemista. Kiusatuilla voi ilmetä myös muun muassa nukkumisvaikeuksia, syömishäiriöitä ja psykosomaattisia stressioireita. Myös koulumotivaatio heikkenee.
   Tuoreen brittitutkimuksen mukaan koulukiusaamisella voi olla jopa läpi elämän näkyviä seurauksia.
   Tutkimus seurasi isoa joukkoa 7-vuotiaita aikuisiksi saakka. Lapsuuden kiusaamiskokemukset vaikuttivat vielä 50 vuoden iässäkin muun muassa sosiaalisiin suhteisiin, sosioekonomiseen asemaan ja kykyyn käsitellä tietoa.
   Pahasti rytättyä itsetuntoa, henkisen hyvinvoinnin arpia ei hetkessä paranneta.
   Koulukiusaamisen vähentäminen on vakava haaste, johon on koulun ja kotien on syytä tänäkin syksynä yhteistyössä tarttua.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 26/2014