Piispan haastattelu

14.8.14

Ihmisen puolustaminen alkaa itsekkyyden poissysäämisestä

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi haastaa tänä vuonna paikalliset maanpuolustusjärjestöt mukaan piispansauvakävelyyn. Tapahtumaa vietetään elokuun viimeisenä lauantaina.
   – Oulun seutu oli pitkään maanpuolustuksen keskus Pohjois-Suomessa. Puolustusvoimien organisaation muutoksien myötä nyt eletään enemmänkin hyvästien aikaa, piispa selvittää taustoja kutsulleen.
   – Oulun hiippakunta ja Puolustusvoimat ovat ehtineet tehdä runsaasti yhteistyötä. Haaste piispansauvakävelylle on kiitos hyvästä kanssakäymisestä, hän kertoo.
   Pohjois-Suomen kiltapiirille piispan kutsu kävelylenkille kelpaa mieluusti.
   Kiltapiirin puheenjohtaja Seppo Suhonen toteaa, että varusmiesten kehno fyysinen kunto on ollut esillä julkisuudessa ja siksi myös maanpuolustusjärjestöjen intressinä on liikuttaa nuoria – ja kaikenikäisiä kansalaisia.
   Oulun seudulla on kymmeniä maanpuolustusjärjestöjä ja niissä useita satoja eri-ikäisiä maanpuolustuksesta kiinnostuneita miehiä ja naisia.

Hyvän elämän
tukipilarit arvokolmiossa

Puolustusvoimille tuttu arvokolmio on koti, uskonto, isänmaa.
   Piispa Salmelle kivijalka-arvot kelpaavat globalisoituneessa yhteiskunnassakin ohjenuoriksi ja ennen kaikkea elämän tukipilareiksi.
   – Sanat koti, uskonto ja isänmaa ovat minulle kuva turvallisesta pesästä, paikasta, jossa ihmisen on hyvä olla ja kasvaa. Näiden arvojen varassa myös yhteiskunnan on hyvä olla.
   Piispan mukaan mikään poliittinen vakaumus ei voi omia käsitekolmikkoa ja erityisesti isänmaallisuutta itselleen.
   – Koti, uskonto ja isänmaa ovat yleisinhimillisiä arvoja, eikä niihin ole poliittista varaumaa. Millään poliittisella suunnalla ei ole niihin yksinoikeutta, piispa kommentoi.
   – Jos tällaista lokerointia tapahtuu, arvojen syvää inhimillistä merkitystä ei nähdä.

Ikiaikainen viisaus
avuksi

Voisiko maanpuolustus – tai ainakin ihmisen puolustus – olla myös jotain muuta kuin aseellista?
   Piispalle turvallisuuden kansalaistaito on kykyä asettaa lähimmäisen etu oman edelle.
   – Yhteiskuntamme olisi onnellisempi, jos yhteinen hyvä ohittaisi useammin itsekkyyden.
   Jeesuksen vuorisaarnan kultainen sääntö – tee toiselle se, mitä toivoisit itsellesi – ohjaa ihmiskuntaa yhteisöllisempään ajatteluun, Salmi puhuu.
   – Kun tämä viisaus oivalletaan, ei vain yhteiskunta, vaan myös yksilö elää vahvemmin ja voimallisemmin.
   Piispa myöntää, että hän perää ikiaikaisia ihmiskunnan viisauksia modernien oivalluksien sijaan.
   – Ehkäpä juuri vanhat totuudet ovat vaikeimpia toteuttaa, hän pohtii.

Turvallisuus syntyy
teoista

Tuomiokapitulin isäntä sanoo olevansa huolissaan tutkimustiedosta, jonka mukaan suomalaisten kanssakäyminen naapureiden kanssa on vähentynyt.
  Jos näin on, olemme menossa kohti yksinäistyvää yhteiskuntaa, piispa pahoittelee.
   – Naapureiden merkityksen väheneminen kuihduttaa meitä. Ihminen on luotu yhteyteen toisten kanssa. Se on selvä.
   – Voinko tehdä jotain? -kysymys on mahdollisuus saada joskus takaisin itselle esitettynä.
   Turvallisuuden kansalaistaitoja on myös se, että jokainen tekee tahollansa parhaansa maapallon suojelemiseksi.
   Pieniä tekoja ei kannata vähätellä. Piispa kertaa yhden yksinkertaisen konstin: Yksi aste huoneen lämpötilasta pois. Siitä alkaa vastuullisuus.

Suoralla puheella
herätttelyä vastuuseen

Piispa Salmi arvosteli vuosi sitten reippain sanoin Suomen Kuvalehdessä pohjoisen kaivostoimintaa. Hän sai kommenteistaan hämmästelevää palautetta muun muassa kaivannaisteollisuudelta.
   – Kaivostoiminnan arvosteleminen on eri asia kuin koko teollisuuden lakkauttaminen. Kaivosväen suusta ei voi viedä leipää, mutta kaivauksien yhteydessä on puhuttava vakavasti vastuullisuudesta.
   – Jos vastuunottamista ei ole, kaivosteollisuus ei kauas kanna, piispa sanoo niille, jotka hämmästelivät hänen suorasukaisia näkemyksiään.

Isänmaallisuus ei
sulje ovia hädältä

Helteisessä piispan työhuoneessa puhutaan lopuksi siitä, mistä myös aloitettiin. Isänmaallisuudesta.
   – Isänmaallisuus ei tarkoita ovien sulkemista turvaa hakevilta ihmisiltä. Tänne pyrkivät eivät vie meiltä historiaamme ja arvojamme.
   Ääriliikkeiden lonkerot ylettyvät Suomeen, piispa tietää, mutta hän sanoo luottavansa viranomaisten, kuten Suojelupoliisin valvontaan.
   – Väkivaltaisten ryhmien toimintaa ei saa sekoittaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka vaaralliselta ilmiöltä ei saa sulkea silmiä.
   – Valtaosa tänne pyrkivistä ulkomaalaisista haluaa sopeutua yhteiskuntaamme, hän painottaa.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 26/2014