Kaarina Daavittila toivoo

Kuntien raskassarjalainen kehuu kirkkoa

27.11.14

Kuntien yhdistymistä selvittelevä Kaarina Daavittila kehottaa kuntia katsomaan kirkosta mallia hallinnon kehittämisessä.

Kunnissa kannattaisi katsoa kiinnostuneena ja kunnioittavasti seurakuntien pyrkimystä uudistaa omaa hallintoaan, Kaarina Daavittila toteaa.
   – Seurakuntarakenteiden uudistaminen on edennyt kirkossa maltillisesti ja järkevästi. Sitä on ollut ilo seurata.
   Pudasjärven kaupunginjohtajan paikalta eläkkeelle syyskuun alussa jäänyt Daavittila näkee kirkon kehitystyössä hyvänä erityisesti pyrkimyksen erottaa hallinto seurakunnan ydintyöstä, hengellisestä  toiminnasta.
   Kun hallinto keskitetään, perustyö seurakunnissa saa rauhalliset puitteet, Daavittila pohtii.
Hän uskoo, että myös kunnissa tulisi irrottaa hallinto ja kuntien varsinainen palvelutehtävä nykyistä selkeämmin toistaan.
   Tuore eläkeläinen seuraa kirkon muutoksia edelleen vahvasti kuntapuolelta. Hän toimii vuoden loppuun saakka valtiovarainministeriön palveluksessa Raahen seudun kuntajakoselvittelijänä.

Seurakuntalaisvaikuttaminen
toimintatavaksi

Vaikka Daavittila kiittää kirkkoa rakenneuudistuksen rauhallisesta eteenpäinviemisestä, uskoo hän, että vastavuoroisesti seurakunnilla olisi opittavaa kunnilta. Oppimisen paikka olisi kansalaisvaikuttamisessa, jossa kunnat ovat aktivoituneet.
   Daavittilan mukaan kunnilla on aito pyrkimys kuunnella kansalaisia. Kuuntelemista teroittaa myös valmisteilla oleva kuntalakiuudistus.
   – Tapaamisia järjestetään turuilla ja toreilla. Kuntien johto yrittää löytää kansalaiset ja kuunnella heitä. Kansalaiset tuovat kuntien päätöksentekoon niin sanotun kolmannen näkökulman poliittisten päättäjien ja virkamiesten näkemysten täydentäjäksi.
   Kaarina Daavittila näkee, että seurakuntalaisvaikuttamisen lisäämiselle olisi oivallinen aika juuri nyt, alakanttiin menneiden seurakuntavaalien jälkeen.

Yhdessä ihmisten
tykö

Seurakuntavaalit osoittivat, ettei kansalaisten enemmistö koe vaalia luontevaksi keinoksi vaikuttaa kirkon toimintaan.
   Matalaan äänestysprosenttiin ei voi tyytyä noin vain, Daavittila sanoo.
   – Ihmiset pitää saada syttymään kirkon hengellisestä toiminnasta ja kehittämään sitä. Kirkolla on tärkeä, rauhoittava paikka levottomassa maailmassa.
   Daavittila ei pitäisi mahdottomana sitä, että kuntien ja seurakuntien työntekijät liikkuisivat keskuksissa ja kylillä välillä myös yhdessä tapaamassa kansalaisia.
   – Eikö kohtaaminen ole kirkon työntekijöiden ydinosaamista, hän toteaa.

”Omia taustojaan
ei tarvitse hävetä”

Mikäli kuntavaikuttamisen raskassarjalainen saisi päättää, seuraavissa seurakuntavaaleissa neljän vuoden päästä ehdokaslistat olisivat nykyistä selkeämpiä:
   – Valitsijayhdistysten on kerrottava äänestäjille jatkossa aiempaa avoimemmin, millaisia arvoja ja pyrkimyksiä listan ehdokkaat ajavat.
   – Puolueet ja herätysliikkeet rohkeasti esille. Omia taustojaan ei tarvitse hävetä. Ne ehdokkaat, joilla selvää taustaryhmää ei ole, olisivat sitoutumattomina omilla listoillaan, Daavittila kaavailee.
   Hän kysyy, voisiko jokin kirkon työala olla seurakuntavaaliehdokkaan viitekehys.
   – Diakonian tai nuorisotyön ehdokaslista kertoisi selkeästi, minkä puolesta sen väki seurakunnassa työskentelee.

RIITTA HIRVONEN
 

Artikkeli on osa lehteä 40/2014