Pia Marttila teki lähetystyöntekijänä kaksi vuotta töitä Bangkokissa kansainvälisessä järjestössä

Peltotyö prostituutiota pahempi kohtalo?

11.11.14

Lähetystyöntekijä Pia Marttila työskenteli Thaimaassa ihmiskaupan vastaisessa järjestössä

Oululainen Pia Marttila tutustui ihmiskaupan vastaiseen työhön ensimmäisen kerran vuonna 2007 Argentiinassa.  
   Työharjoittelussa hän oppi tuntemaan paikallisen lakimiehen, jonka kanssa hän sai perehtyä katolisten nunnien tekemään ihmiskaupan vastaiseen työhön sikäläisissä bordelleissa.
   Vuonna 2012 Marttila aloitti työt – kaukana Argentiinasta – Aasiassa, yli 11 miljoonan asukkaan Bangkokissa, jossa ihmiskaupan uhriksi joutuu vuosittain miljoonia ihmisiä.
   Kiimingin ja Karjasillan seurakuntien nimikkolähetti työskenteli kaksi vuotta Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppanin, kansainvälisen ihmiskaupan vastaisen järjestön AAT-Thaimaan varainhankinnassa. Tuosta pestistä on enää jäljellä rippeet. Työsopimus Lähetysseuran kanssa päättyy vuoden lopussa.
   Jotta Pia Marttila pystyi toteuttamaan AAT:ssä työhönsä kuuluvaa viestintää, oli hänen nähtävä käytännössä, mitä järjestö tekee ja miten se toimii. Edessä oli – jälleen – muun muassa kierros bordelleissa.
   Seksiteollisuudessa toimii valtava määrä ihmiskaupan uhreja, Marttila kuvailee.
   Hän tietää, että ihmiskaupasta on houkutus ajatella mustavalkoisesti. Kun myanmarilaisperhe antaa rahapulassa lapsensa lähteä Thaimaahan aavistaen, että lähtijä voi joutua seksiteollisuuden hyväksikäytettäväksi, suomalaisen ainoa ajatus on tuomita teko.
   – Osa vanhemmista saattaa ajatella, ettei prostituutio ole kaikista pahin kohtalo lapselle. Etenkin, jos sen avulla saadaan ruokittua koko perhe ja sisarukset pääsevät kouluun.
   – Meidän on vaikea ymmärtää kommenttia, että prostituutiota pahempaa voi olla raskas peltotyö, mutta tällaisen ajatuksen olen kuullut.

Ihmisten tarinat
on hyvä kuunnella

Thaimaassa nuori tyttö ei ole harvinaisuus prostituoitujen joukossa.
   – Meille 15-vuotias on vasta lapsi. Thaimaassa törmää väitteeseen, että tuon ikäinen on jo aikuinen, joka on saattanut valita prostituution vapaaehtoisesti.
   – Joskus tuon ajatukseen esittää myös turisti, jopa suomalaismatkaaja.
   Marttila pohtii, voiko hän lopulta arvioida prostituution liittyviä ilmiöitä tuntematta ulkopuolisena taustoja.
   – Asioita ja ihmisiä on helppo laittaa lokeroihin, mutta aina ne eivät sinne hyvällä mahdu. Ihmisten tarinat on hyvä kuunnella, ennen kuin sanoo mitään ehdotonta, hän miettii.

Lähtijä ottaa
riskin

Pia Marttila oli kesällä palaamassa Suomeen lopullisesti takaisin Thaimaasta, kun surmauutinen lähetysyhdistys Kylväjän kiiminkiläisestä avustustyöntekijästä tavoitti hänet.
   Marttila ei tuntenut Afganistanissa työskennellyttä Kaija Martinia henkilökohtaisesti, mutta kuolema kosketti.
   – Muualta tulleet avustustyöntekijät ottavan tietoisen riskin mennessään väkivaltaiseen maahan. Surmatyö muistutti siitä, että joskus edes laajat turvatoimet eivät riitä suojelemaan auttamistyöhön tulleita ulkomaalaisia.
   – Suurimmassa vaarassa ovat aina kuitenkin paikalliset, niin ajattelen. Jos Thaimassa olisi sattunut jotakin vaarallista, minut olisi lennätetty turvaan Suomeen.
   – Mihin paikalliset voivat mennä suojaan?
   Viime kesäkuussa Marttila kertoi Rauhan Tervehdyksen lukijoille terveisensä Bangkokista: ”Oma työni AAT:ssä ei ole vaarallista. Järjestöni töistä vaarallisimpia ovat pelastusoperaatiot, joissa kollegani hyökkäävät suoraan järjestäytyneiden rikollisjengien pyörittämiin bordelleihin. Usein näissä bisneksissä on mukana korruptoituneita poliiseja.”
   Marttila ei osallistunut iskuihin.

Paikalliset tekevät
työn parhaiten

Vaikka työskentely kansainvälisessä järjestössä opetti Marttilalle paljon, ei hän halua esiintyä suurena ihmiskaupan asiantuntijana.
   – Ihmiskauppa ilmenee eri maissa eri tavoin, hän tietää.
   – Me ulkomaalaiset voimme tuoda paikallisille ihmisille esimerkiksi Thaimassa monenlaista tietoa ja taitoa ulkopuolelta, mutta maiden omat kansalaiset tuntevat oman alueensa ja kulttuurinsa aina paremmin.
   – Siksi he saavat aikaan pysyvämpiä muutoksia kuin mihin me muualta tulleet koskaan pystymme, Marttila sanoo.

RIITTA HIRVONEN