Cantio Laudis -kuoro harjoitteli toissa maanantaina Karjasillan kirkossa. Kuva: Pekka Helin.

Riemullinen Jouluoratorio raikaa Oulun kirkoissa

11.12.14

Riemullinen Jouluoratorio raikaa Oulun kirkoissa

Johann Sebastian Bachin Jouluoratorio kuullaan joulun alla ja loppiaisena Oulun tuomiokirkossa ja Karjasillan kirkossa. Teoksen esittävät kaksi kuoroa, solistit ja kamariorkesteri. Olli Heikkilä johtaa molempia kuoroja.
   Mitä kuulijat voivat odottaa Jouluoratoriolta? Se ei ole tummanpuhuva, kuten Bachin passiot, jotka kuvaavat Jeesuksen kärsimystä. Päinvastoin.
   – Jouluoratorio on kirkas, valoisa ja juhlava. Soittimet ovat riemullisia. On trumpetteja, patarummut ja kirkkaita puupuhaltimia, kuten huiluja, Olli Heikkilä kuvailee.
   – Passioissa trumpetit ja patarummut puuttuvat. Niissä pääosassa soivat surumieliset oboet ja muut matalasävyiset puupuhaltimet.

Jouluoratorio
perustuu evankeliumeihin

Jouluoratorio lauletaan saksaksi. Tekstin pohjana on Luukkaan jouluevankeliumi ja Matteuksen evankeliumin kertomus Herodeksesta ja itämaan tietäjistä. Mukana on myös runoutta, joka on etupäässä Bachin tuttavan Picanderin kynästä.
– Yleensä ne ovat aarioita, joissa yksilö miettii suhdettaan joulun tapahtumiin, Heikkilä luonnehtii.
Yksi ulottuvuus ovat myös koraalit, jotka olivat aikansa virsikirjojen säkeistöjä.
Juoni etenee laulaen, sillä oratorioissa ei näytellä kuten oopperoissa.

Soljuvaa
saksaa

Päivi Mäntylä laulaa Cantio Laudis -kuorossa alttoa ja Timo Lepistö tenoria. Kumpikaan ei pidä Jouluoratoriota vaikeana laulaa. Timo Lepistön mukaan Bachin laulaminen vaatii yleensä ottaen jonkin verran totuttelua.
  – Kun Bachin tekstuuriin pääsee sisälle, laulaminen ei sen jälkeen ole vaikeaa, Lepistö toteaa.
Päivi Mäntylälle jouluoratoriossa haastavinta on saksan kielen ääntäminen. On hyvin tärkeää, että saksa soljuu laulaessa.
   Lepistö on samaa mieltä.
– Saksa on alkuperäiskieli. Sitä pitää lausua oikeaoppisesti.

Viimeistään Bach
tuo joulun

Kun oratorion esittämisen aika koittaa, kuorolaiset tulevat kirkkoon useampaa tuntia aikaisemmin.
   – Vähän lämmitellään, aukaistaan ääntä ja käydään varmaan aloituksia läpi. Orkesterin ja solistien kanssa kertaillaan kipukohtia, ja sitten pidetään kunnon lepopaussi ennen esitystä, Päivi Mäntylä selostaa.
   – Miehet tietysti kasaavat kuorotelineitä, Lepistö lisää.
   – Niin, pojat ovat aina telineiden kasaajia, Mäntylä naurahtaa.
   Kuorolaulu merkitsee Mäntylälle lepoa.
   – Tämä on parasta rentoutumista, kun käyn töissä ja on lapsia, hän kertoo.
   Lepistölle Bachin oratorio tuo viimeistään joulun. Samoin Mäntylälle.
   – Jouluun kuuluu tämä teos. Jos ei pääse itse laulamaan, niin ainakin kuuntelemaan, Mäntylä toteaa.
PEKKA HELIN