Helmikuun häät sinetöivät suhteen
Pinja Hirvikallio ja Juha Väänänen
avioituvat kahden viikon päästä
Oululaiset Pinja Hirvikallio ja Juha Väänänen menevät naimisiin reilun kahden viikon päästä, 14. helmikuuta.
– Mikä olisi sen sopivampi ajankohta häille kuin ystävänpäivä? Väänänen sanoo.
– Kesähäitä emme olisi missään tapauksessa halunneet, Hirvikallio lisää.
Pian neljä vuotta seurustellut pari meni kihloihin juhannuksena 2012. Seuraavan vuoden elokuussa heille syntyi Arttu-poika.
Häitä alettiin suunnitella tosissaan viime kesäkuussa.
– Minä taisin kysyä kesälomalla autossa, että emmekö me jo voisi mennä naimisiin, morsian muistelee.
Siitä asti häitä on valmisteltu yhdessä, ja lähes kaikki alkaa olla valmiina juhlaa varten.
Kirkossa vihkiminen
tuntuu luontevalta
Kirkkohäät ovat pariskunnalle itsestäänselvyys.
– Minusta kuuluu asiaan, että avioliitto solmitaan kirkossa, Väänänen sanoo.
– Jokainen saa tietenkin tehdä niin kuin itse haluaa, mutta meille kirkossa vihkiminen on se oikea juttu, Hirvikallio jatkaa.
Karjasillan seurakuntaan kuuluva pari vihitään Tuiran kirkossa. Ensin he varasivat Oulun tuomiokirkon, mutta se vaihdettiin käytännön syistä.
– Meille tulee vieraita kauempaakin, ja Tuiran kirkon läheltä löytyy enemmän parkkipaikkoja kuin keskustasta, Hirvikallio toteaa.
Tuiran kirkko on myös entuudestaan tuttu, sillä Hirvikallio kuului aiemmin Tuiran seurakuntaan.
Vihkipapiksi pari toivoi ja sai nuoren naispapin.
– Oma perhepappimme on vielä äitiyslomalla.
Luumunvioletti,
sifonkinen puku
Pariskunta on tehnyt häitä varten mahdollisimman paljon itse, jotta budjetti pysyy kurissa. Häiden kustannukset ovat yhteensä noin 5000 euroa.
Ruoka on tilattu pitopalvelusta, mutta pariskunnan äidit ja siskot tekevät kakut ja iltapalat.
Lähipiiriä on hyödynnetty muutenkin järjestelyissä. Esimerkiksi sukulaisten bändi tulee tilaisuuteen soittamaan.
Häihin tulee reilut 70 aikuisvierasta ja lisäksi muutamia pieniä lapsia. Iltajuhla pidetään Hietasaaren Seelarissa.
Puvut on ostettu kaupasta. Morsian paljastaa, että hänelle tulee luumunvioletti, sifonkinen hääpuku.
– En ole koskaan nähnyt itseäni valkoisessa kermakakku-unelmassa.
Pari toivoo rentoja, itsensä näköisiä juhlia.
– Morsiuskimpun heittoa ei tule eikä sukkanauhajuttuja, Hirvikallio lisää.
Kumpikin pitää
oman sukunimen
Tuleva aviopari pitää naimisiinmenoa suhteensa luonnollisena jatkumona.
– Avioliitto tuo turvallisuutta. Silloin haluaa pysyä yhdessä ja tekee kaikkensa suhteen eteen, Väänänen sanoo.
– Siitä ei ole niin helppo lähteä pois. Olemme kumpikin jo sen ikäisiä, että nuoruus on nähty ja haluamme keskittyä normaaliin perhe-elämään, Hirvikallio jatkaa.
Kumpikin pitää oman sukunimensä, ja lapsella pysyy äidin sukunimi.
– Päätimme tehdä näin, koska minulla on sen verran harvinainen nimi. Siinä mielessä olemme erilaisia. Muiden lapset kaveripiirissämme ovat isänsä nimellä.
Isälle nimiratkaisu sopi hyvin.
– Asia on ihan ok näin. Ei se minulle mikään ongelma ole.
HELI VÄYRYNEN