Nuoren kuolema koskettaa aina
Lohdun antaminen sairaalle palkitsee hoitajan
Raskainta työssä on kohdata nuoria perheitä, joiden äiti tai isä sairastaa parantumatonta syöpää.
Näin sanoo sairaanhoitaja Linda Kraus, joka työskentelee Oulun kaupunginsairaalan osastolla A2. Siellä hoidetaan parantumattomasti sairaita oululaisia.
– Nuoren ihmisen kuoleminen tuntuu aina epäreilulta, Kraus toteaa.
Lähes kaikki osaston potilaat sairastavat syöpää. Iältään he ovat parikymppisistä vanhuksiin.
– Viime aikoina eniten on ollut 50–60-vuotiaita.
Kraus työskentelee hoitoringissä, joka tekee kotikäyntejä. Hoitorinki mahdollistaa kotisaattohoidon. Työ on usein raskasta.
– Tämän työn palkkio tulee siitä, että pystyy tuomaan helpotusta ja lohtua ihmisille, joilla on vakava tilanne kotona.
Elämä päättyy
usein lempeästi
Potilaat suhtautuvat lähestyvään kuolemaan eri tavoin. Toiset sopeutuvat ja yrittävät ottaa viimeisistä päivistä kaiken irti. Toiset lamaantuvat, jopa katkeroituvat.
– Suurella osalla on huoli siitä, miten omaiset jaksavat.
Henkilökunnan pitää informoida potilasta tämän tilasta, mutta toivoa ei viedä.
– Joskus potilas ei pysty käsittelemään asiaa. Vaikka sanottaisiin suoraan, ettei nyt ole enää kovin monta elinpäivää jäljellä, potilas voi suunnitella menevänsä vielä ensi kesänä patikoimaan.
Saattohoidossa yritetään taata mahdollisimman hyvä loppuvaiheen elämä ja arvokas kuolema.
– Pyrimme siihen, ettei kuolema olisi tuskainen kenellekään.
Kraus sanoo, että kuolema on helpompi ottaa vastaan, jos asian kanssa on sinut ja siihen on valmistauduttu.
– Hitaasti hiipuen elämä saa usein rauhallisen ja lempeän päätöksen.
Kotisaattohoitoa
halutaan laajentaa
Hoitorinki pystyy tekemään kotikäyntejä vain kanta-Oulun alueella. Alueen laajentaminen vaatisi lisää hoitajia.
– Kaupungin johdolle esitän toiveen, että kotisaattohoidolle olisi tarvetta muuallakin kuin kanta-Oulussa, Kraus sanoo.
Osastolla on tällä hetkellä tarjolla 35 potilaspaikkaa ja lisäksi kaksi paikkaa lupapaikkalaisille.
Osastolla on lähes 80 kotona olevaa lupapaikkapotilasta. Jos sairaus pahenee, heidän ei tarvitse hakeutua hoitoon päivystyksen kautta, vaan he voivat tulla suoraan osastolle A2.
Kotona oleva syöpäpotilas ottaa yhteyttä hoitorinkiin esimerkiksi silloin, kun kivut lisääntyvät.
– Monesti riittää, että sovimme lääkärin kanssa kipulääkitysannoksen nostosta ja käymme antamassa kotona lisää lääkettä.
HELI VÄYRYNEN
Lahjoituksilla ostettiin
peittoja ja työpakkeja
Oulun ev.lut. seurakunnat lahjoittivat viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tuotosta seurakuntien kymmenen prosentin osuuden Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osaston A2 toimintaan.
– Olemme hankkineet keräysvaroilla esimerkiksi fleece-huopia potilaille ja petauspatjoja osastolla yöpyville omaisille, kertoo sairaanhoitaja Linda Kraus.
Varoilla on myös uusittu sisustusta ja ostettu kotihoitoringille henkilökohtaiset työpakit.
– Oma työpakki helpottaa kotona työskentelyä. Ennen tavaroita piti kuljettaa kolmessa eri laukussa.
Osastolla järjestetään lahjoitusvaroin myös koulutuspäivä saattohoidosta tänä keväänä. Lahjoitussumma oli reilut 8400 euroa.