Uskontojen alkuperään kuuluu rauhan julistus
Uskonnot eivät ole syypäitä Ranskan terrori-iskuihin, sanovat oululaispastorit
Pariisissa viime viikolla tehty terrori-isku satiirisista pilakuvista tunnettuun Charlie Hebdon toimitukseen järkyttää muiden tavoin Oulujoen seurakunnan pastoria Ilkka Mäkistä ja Oulun seurakuntien yliopistopastoria Ari Savuojaa.
Julkisuudessa olleen tiedon mukaan iskun tehneet veljekset olivat ilmoittaneet olevansa profeetta Muhammedin puolustajia. Charlie Hebdon julkaisemien pilapiirrosten aiheena oli usein ollut profeetta Muhammed.
Mäkinen ja Savuoja eivät suostu tekemään uskonnoista syypäitä lehtitalossa tapahtuneeseen joukkomurhaan.
Uskonnot kehottavat
keskinäiseen ymmärrykseen
Islamilaisuus ei ole ainoa uskonto, jossa on ääriliikkeitä. Pitäisikö siis Ranskan terroritekojen seurauksena uskontoihin ottaa etäisyyttä, jotta fanaattisuuden seurauksilta vältyttäisiin?
– Ajatus uskontojen poistamisesta ei ole järkevä. Ei ole uskonnon syy se, mitä terroristit tekivät. Kärjistys uskonnoista syypäinä ei ole perusteltua, Ari Savuoja toteaa.
– Se, mitä tapahtui Ranskassa, ei ole myöskään kuva islamilaisuudesta.
Jos jokin muutos uskontojen suhteen olisi toivottavaa, eikö uskontoihin tulisi suhtautua kaiken jälkeen pikemminkin aiempaa myönteisemmin ja perehtyä niihin, Savuoja ja Mäkinen pohtivat.
– Uskonnot ovat ennen muuta rauhan asialla. Niihin kuuluu kehotus kansojen keskinäiseen ymmärrykseen ja yhteiseen eloon.
Uskonnot korostavat lähimmäisyyttä. Ihmisten tulee toimia hyvän puolesta. Sovinto on valittava taistelun ja riitelyn edelle, oululaispapit sanovat.
Kaikenlainen väkivalta
on vääryyttä
Savuoja ja Mäkinen tuomitsevat terrori-iskun satiirilehden toimitukseen. Minkäänlaista väkivaltaa ei tule hyväksyä, he toistavat monesti.
Sitten se vaikea kysymys: Ovatko viikkolehti Charlie Hebdon julkaisemat – räävittömiksikin kutsutut – piirrokset profeetta Muhammedista henkistä väkivaltaa, joka on myös tuomittavaa?
– Onko satiiri sitä, se on veteen piirretty viiva, Savuoja miettii.
Ilkka Mäkisen mukaan moniarvoinen yhteiskunta, Euroopan kaltainen maailmankylä, ei päästä ketään helpolla.
– Länsimaissa on muuta maailmaa enemmän tottumusta siihen, että sananvapaus koettelee pyhyyden tuntoamme, Mäkinen sanoo.
Savuoja ja Mäkinen kysyvät, olisiko mahdollista, että pilapiirrokset vain ohitettaisiin suvaitsevaisessa, erilaisia kulttuureja sisältävässä yhteiskunnassa. Olisiko niille mahdollista sanoa: So what? Mitä väliä?
Kirkossa rukoillaan
uhrien ja omaisten puolesta
Savuojan ja Mäkisen mukaan kirkko puolustaa sananvapautta. Uskonnot eivät voi olla kritiikin ulkopuolella.
– Kirkon paikka on heikoimman puolella. Jos pilapiirtäjät kokevat tämän jälkeen pelkoa tehdä työtään, kirkko on heidän puolellaan, Mäkinen ja Savuoja sanovat.
– Ennen muuta kirkoissa rukoillaan nyt surmattujen ja heidän läheistensä puolesta. Kirkossa on rukoiltava valtioiden ja päättäjien puolesta, jotta he pystyisivät ratkaisuillaan rakentamaan Eurooppaa ja maailmaa, jossa eri tavoin ajattelevat kunnioittaisivat toisiaan ja voisivat elää rinnakkain.
– Mikäli hirmutekojen taustalla on syrjäytymistä, kirkon pitää entistäkin enemmän taistella sen eteen, että kaikki ihmiset tulisivat kuulluiksi. Myös väkivallan tekijät, vaikka heidän tekojaan ei tule koskaan hyväksyä, Savuoja lisää.
RIITTA HIRVONEN