Leo Rahko soittaa usein Ylikiimingin kirkossa

Uudenvuoden virret kertaavat vanhaa ja katsovat eteenpäin

7.1.15

– Onhan siinä oma tunnelmansa, kun ollaan vuotta päättämässä. Siinä katsoo taaksepäin ja taas tulevaisuuteen. Että jos menisi vähän paremmin.
   Näin sanoo Oulujoen seurakunnan kanttori Leo Rahko, joka luonnehtii Rauhan Tervehdyksen lukijoille virsikirjan uudenvuoden virsiä 36–42.
   Vaikka uudenvuoden virsissä onkin oma tunnelmansa, Rahko soittaa niitä samalla tavalla kuin muitakin virsiä.
   Virret jakaantuvat Rahkon mukaan tavallaan kahtia, sillä kolme ensimmäistä summaa vanhaa vuotta ja jälkimmäiset katsovat tulevaan.

Menneisyys mollissa,
tulevaisuus duurissa

Ensimmäiset kolme virttä 36–38 ovat mollisävelmiä. Niissä on Rahkon mukaan synnintunnustussävy.
Rahko nostaa esimerkiksi virren 36, jonka säkeistössä kaksi lauletaan näin: Taas menneen vuoden aikana me teimme paljon pahuutta, armahda meitä Herramme, anteeksi anna syntimme.
   Myös virressä 37 ollaan synnintunnustustuulella.
   – Kuinka käytin ajan menneen, antamasi lahjatkin, yhtä huonosti kuin ennen kunniaasi kirkastin, siteeraa Rahko.
   Rahkon mukaan tunnelma muuttuu täydellisesti, kun tullaan niihin virsiin, jotka suuntaavat tulevaan.
   – Virret 39–42 ovat duurissa. Ne ovat valoisia ja niissä puhutaan Jeesus-nimestä. Uudesta vuodesta ei kuitenkaan puhuta kovin paljon.
   Rahko pitää eniten virrestä 37 sävelen kauneuden vuoksi. Sävel on toisinto Eurajoelta, joten jokin toinen sävel ollut sen pohjana.

Uudenvuoden
virret ovat vanhoja

Virressä 41 puolessaan on parhaat sanat. Rahko poimii esimerkin säkeestä kaksi:
Pyhä nimi Jeesuksen soikoon seurakunnissamme ja Armon hyvä uutinen kaikukoon kirkoissamme.
   – Eikö se ole aika hyvin sanottu?
   Virren on sanoittanut vuonna 1737 kuollut saksalainen Benjamin Schmolck. Käännös on Elias Lönnrotin.
   Kaikki virsikirjan uudenvuoden virret ovat kohtuullisen vanhoja. Pitäisikö uudempiakin virsiä ottaa joukkoon mukaan?
   – En ole asiaa ajatellut, mutta mieluusti käyttäisin esimerkiksi virttä 600, joka on vähän uudempi. No onhan sekin jo 70 vuotta vanha, luonnehtii Rahko.
   Kyseisen virren on sanoittanut saksalainen vastarintataistelija Dietrich Bonhoeffer ja säveltänyt Erkki Melartin. Virsi alkaa sanoilla ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt”.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 1/2015