Arkkiatri hoitaisi paperittomat
Lääkärin velvollisuus on auttaa kaikkia samoilla periaatteilla
Arkkiatri Risto Pelkonen toivoo paperittomien hoidon epäkohtien korjaamista Suomessa.
– Jos ihminen on sairas ja tarvitsee apua, lääkärin velvollisuus on auttaa häntä. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, ja kaikkia pitää hoitaa samoilla periaatteilla, arkkiatri sanoo.
Hallituksen esitys paperittomien terveyspalvelujen laajentamiseksi jäi tammikuussa pöydälle eduskunnassa kiivaan keskustelun jälkeen.
– Eduskuntakeskustelussa sotkettiin asioita ja puhuttiin maahanmuutto-ongelmista. Ei niillä ole mitään tekemistä sen inhimillisen hädän kanssa, mikä näillä ihmisillä on, arkkiatri jatkaa.
Laki takaisi paperittomille kiireellisen sairaanhoidon lisäksi muun muassa raskauden, synnytysten ja tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoidot julkisessa terveydenhuollossa.
Lisäksi paperittomat lapset saisivat samat terveyspalvelut kuin ne lapset, joilla on Suomessa kotikunta.
– Lääkärin tehtävänä on hoitaa potilasta yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Lääkärin tehtävänä ei ole kysyä, millä perusteella ihminen on Suomessa tai onko hänellä passia.
Valtaväestökin
hyötyy hoidosta
Paperittomien hoidon tilanteen paranemista toivoo myös Oulun Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Hannu Rahikainen.
– Jos ihminen tarvitsee apua, hänen on sitä saatava. Olisi merkillistä, jos Suomi jättäytyisi ainoana länsimaana ihmisten auttamista hädässä koskevan sitoumuksen ulkopuolelle, Rahikainen sanoo.
Ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta Suomessa oleskelevien terveyspalvelut eivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan toimi tällä hetkellä asianmukaisesti.
– On sydämetöntä jättää auttamatta esimerkiksi lasta, Rahikainen jatkaa.
– Valtaväestönkin kannalta on hyvä asia, ettei joukossamme kulje ihmisiä, jotka voisivat levittää erilaisia tauteja, kuten tuberkuloosia tai hiviä.
Oulussa käynyt vain
muutama potilas
Oulun paperittomien klinikassa on käynyt vain muutama potilas parin viime vuoden aikana. Lisäksi kyselyitä on tullut jonkin verran puhelimitse.
Yksi syy klinikan vähäiseen käyttöön voi olla pelko.
– Joko potilaita ei Pohjois-Suomessa ole tai sitten he eivät uskalla tulla meille, Rahikainen sanoo.
Klinikkaa vastustavia monisteita jaettiin Oulussa pari vuotta sitten julkisilla paikoilla.
– On mahdollista, että potilaat käyvät täältä salaa etelässä hoidossa. Heidän ensisijainen intressinsä on olla viranomaisilta piilossa.
Helsingissä paperittomien klinikan lääkäripalveluille on ollut tarvetta. Klinikka ei kysele henkilöpapereita eikä kansallisuutta.
Valmius palveluun on yhä Oulussakin. Klinikkaa ei ole lakkautettu.
– Samat neljä lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa, jotka ilmoittautuivat aikanaan vapaaehtoisiksi, ovat yhä käytettävissä.
He hoitavat potilaita vapaaehtoistyönä, eli potilailta ei peritä käyntimaksua.
Rahikaisen mukaan paperittomien hoito ei vaikeuta viranomaisten työtä.
– Tässä ei haluta ohittaa sitä, että poliiseilla on oma roolinsa lakien täytäntöönpanossa. Mitään vastakkainasettelua ei ole ollut siinä kohtaa, että haluaisimme luoda jännitteitä.
HELI VÄYRYNEN
Kiireellinen hoito annetaan kaikille
• Kiireellistä hoitoa pitää antaa julkisessa terveydenhuollossa kaikille sitä tarvitseville.
• Potilas maksaa hoidon itse, jos hänellä ei ole oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa.
• Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle paperittomien terveyspalvelujen laajentamisesta. Tavoitteena on turvata paperittomille riittävät terveyspalvelut.
• Maksukyvyttömyys ei saisi olla este palvelujen saamiselle. Valtio korvaisi kustannukset kunnille, jos niitä ei saataisi perittyä ihmisiltä.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö