Perinteisesti naisen arvo on miestä alempi Etiopiassa ja naisten itsetunto on heikko. Taina Taskila korostaa naisen tasa-arvoisuutta Raamattuun pohjautuen. Kuvassa hän juttelee Metun seurakunnan naisten kanssa.Kuva: Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura

Armon syvyyttä opettamassa

18.2.15

– Olen oppinut opiskelijoiltani valtavasti etiopialaisesta ajattelutavasta, toteaa teologian opettaja Taina Taskila.
   Hän on Keminmaan, Raahen, Siikalatvan ja Simon seurakuntien pitkäaikainen nimikkolähetti.
Hienointa etiopialaisuudessa on ihmisten asettaminen asioiden edelle. 
   – Ihmistä ei jätetä pulaan, vaan häntä yritetään auttaa. Aina on aikaa kysyä kuulumisia.
   Etiopialaisessa kulttuurissa vaikeat asiat ilmaistaan kiertoteitse. Kun maassa on viettänyt lähes 30 vuotta, alkaa päästä jyvälle. Kokemuksesta opitaan puolin ja toisin.
   – Kun aloitin raamattukoulun rehtorina, hiippakunnassa tehtiin koulua koskeva tärkeä päätös, josta sain kuulla vasta opiskelijoiltani. Silloin suutuin. Johtajat tajusivat, etten hyväksynyt sellaista ja ylitseni kävely väheni. En sanonut asiasta suoraan mitään; siitä olisi tullut vain riitaa.
   Harhaluulot hälvenevät vuosikymmenten saatossa.
   – Etiopialaiset eivät ole suomalaisia parempia tai pahempia. Ihmisyyden hyvät ja pimeät puolet tulevat eri kulttuureissa esiin vain eri tavoin. 

Täsmäkutsu iski
nuoreen opettajaan

Pulkkilasta kotoisin oleva Taina Taskila kuunteli kiinnostuneena lähetystyöntekijöitä jo nuorena. Häntä kiehtoi heistä huokuva tasavertainen suhtautuminen paikallisiin ihmisiin. Itse hän ei ajatellut lähtevänsä.
   Mutta siemen iti, ja kun opettajana runsaan vuoden toiminut Taina näki Lähetyssanomissa ilmoituksen, jossa etsittiin matematiikan opettajaa, hän tunsi miekan lävistävän sisimpänsä.
   Lähetyskurssin ja englannin kielen kurssin suoritettuaan Taina Taskila lähti 31-vuotiaana Etiopiaan 1983. Ei ollut helppoa sopeutua vieraaseen kulttuuriin ja omaksua vaikeaa amharan kieltä. Kutsu kuitenkin kantoi ja kantaa.
   Taina opetti suomalaislähettien lapsia Hosainassa vuoteen 1997 saakka. Loppuvuosina hän kulki hiippakunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa maaseudulla opettamassa Raamattua.
   – Nautin siitä. Olin nuoresta pitäen lukenut Raamattua ja muuta hengellistä kirjallisuutta ja ollut mukana Rauhan Sanan opiskelijatyössä Oulussa. Suoritin englanninkielisen raamattukoulun 1992–93, joten teologista pohjaakin oli.

Teologin
tähtihetket

Teologia veti ja Taina lähti Suomeen opiskelemaan. Hän palasi Etiopiaan teologian maisterina ja aloitti raamattukoulun rehtorina Metun hiippakunnassa 2001. Hän ehti opettamaankin.
    – Kai minulla on opettamisen lahja. Monet opiskelijat ovat jälkeenpäin kertoneet, että neuvoistani on ollut apua.
   Työuran mieluisin tehtävä on ollut teologian etäopiskelijoiden kurssi 2010–2014.  Keskustelut inspiroivat sekä opettajaa että opiskelijoita, joilla oli jo kokemusta työelämästä.
   – Tähtihetkeni on nähdä uuden ajatuksen läpäisevän opiskelijan sielun. Jos käyttäytyminenkin muuttuu, olen onnistunut.
   Etiopialaisille on vaikeaa ymmärtää Jumalan armon ja rakkauden ehdottomuutta. Taina korostaa aina, että hyvät teot ovat seurausta pelastumisesta, eivät sen edellytys.

SARI LEHTELÄ

Artikkeli on osa lehteä 7/2015