Eri tavalla ajattelevat tutuksi
Uskontojen vuoropuhelua voi käydä omat arvot säilyttäen ja muiden näkemyksiä kunnioittaen
Keskustelu ja kysymykset synnyttivät suomen- ja englanninkielistä puheensorinaa, kun eri uskontoja ja vakaumuksia edustavat ihmiset kohtasivat Oulussa perjantaina.
YK:n julistaman uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikkoon liittyvän tilaisuuden alussa kuultiin pyydettyjä puheenvuoroja. Niiden jälkeen osallistujat vaihtoivat vapaasti juttukumppania. Saman pöydän ääreen päätyivät muun muassa hindut Bimala Chapagain ja Krishna Acharya sekä mormoni Laurance Robinson.
Puheessa vilahtelevat termit mutual tolerance ja mutual respect, molemminpuolinen suvaitsevaisuus ja kunnioitus.
– Usein luullaan, että eri uskontokuntiin kuuluvat ovat näkemyksiltään ja arvoiltaan kovinkin erilaisia. Pohjimmiltaan uskonnot ja katsomukset ovat aika samanlaisia, kolmikko tuumii.
Koetteko, että valtauskontoon kuuluvat Suomessa kunnioittavat teidän katsomustanne?
– I think they do, kyllä kunnioittavat, sanoo Robinson.
Chapagainilla on tuttavaperhe, jonka kutsumana hän on osallistunut kristittyjen uskonnollisiin juhliin.
– Olen käynyt kirkossa jouluna ja pääsiäisenä. Vastaavasti itse kutsun heitä omiin juhliimme, Chapagain sanoo ja näyttää kännykästään kuvia yhdessä vietetystä hindujuhlasta.
Oulun Bahá’i-yhteisöön kuuluva Shahnaz Mikkonen perää ennakkoluulotonta yhteistyötä eri uskontojen ja katsomusten välillä.
– Kaikissa uskonnoissa opetetaan lähimmäisenrakkautta ja toisten palvelemista. Tarvitaan kuitenkin myös vilpitöntä toisten hyväksymistä, ennen kuin aito yhteistyö voi alkaa.
Kristitty Helena Hartikka oli tyytyväinen illan antiin.
– On tärkeä kuulla, miten muut uskovat. Siten muita ei tarvitse arvioida luulojen pohjalta, vaan heidän näkemyksiään voi kunnioittaa saamansa tiedon perusteella.
Eri katsomuksen edustajien kanssa ei Hartikan mielestä kannata keskittyä opillisiin eroihin vaan oppien yhtäläisyyksiin. Hyvä on myös huomata, että omista arvoista ei tarvitse luopua voidakseen kunnioittaa muita.
– Kohtaamani muslimit esimerkiksi ovat olleet hämmästyttävän suvaitsevaisia halussaan sopeutua valtaväestöön. Samalla he pitävät kiinni omasta uskostaan. Yhtä lailla valtaväestöön kuuluvilla on oikeus olla juuri sellaisia kuin olemme.
Ensi vuoden teemaviikolla viikolla Hartikka toivoisi pääsevänsä osallistumaan muiden uskontokuntien jumalanpalveluksiin.
Tämänvuotisen tilaisuuden järjestivät Shahnaz Mikkonen ja Yrjö Mikkonen Oulun Bahá’i-yhteisöstä sekä Ilkka Mäkinen ja Satu Saarinen Oulu ev.lut. seurakunnista.
MINNA KOLISTAJA
Arkinen puhe uskosta on harvinaista
YK:n yleiskokous julisti helmikuun ensimmäisen viikon uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikoksi vuonna 2010.
Suurelle yleisölle viikko ei vielä ole kovin tuttu, mutta tarvetta eri uskontojen ja katsomusten väliselle vuoropuhelulle on, uskoo Oulujoen seurakunnan kappalainen Ilkka Mäkinen.
– Eurooppa muuttuu monikulttuurisemmaksi ja moniuskontoisemmaksi. Olemme jo nyt maailmankylässä, jossa voi kohdata millaisia ihmisiä tahansa esimerkiksi kotoa netin välityksellä.
Useimmille suomalaisille uskonto on vaikea keskustelunaihe. Tabu, josta on vaikea puhua rennosti.
– Uskonnosta ei usein puhuta vapaasti julkisessa tilassa, vaan keskustelu viedään uskonnollisen yhteisön seinien sisälle. Arkista puhetta uskosta kuulee harvoin.
Usko on niitä asioita, joista suomalainen voi puhua ainoastaan läheisten kanssa, Mäkinen on huomannut. Vieressä nyökkäilee lukiolainen Eemeli Hyttinen.
– Esimerkiksi koulukavereiden kesken uskonnosta ei puhuta. Perheen kanssa saatan joskus harvoin aiheesta jutella. Aihe vain on jotenkin liian henkilökohtainen.
Anna toimitukselle jutusta palautetta täältä