Oulussa järjestettävät valtakunnalliset kanttoripäivät aloitettiin alkuviikosta hämmentynein mielin. Kirkkohallitus hyväksyi tammikuussa esityksen uudesta kirkkoon perustettavasta hengellisestä virasta, johon kanttorit eivät kuuluisi.
Sen sijaan vihkimyksen uuteen, papinviran rinnalle kaavailtuun, diakonivirkaan saisivat muun muassa nuorisotyöntekijät, diakoniatyöntekijät ja lähetyssihteerit.
Käytännössä viran ulkopuolelle jäisivät kirkon ammattikunnista pelkästään kanttorit ja lastenohjaajat.
Diakonivirkaan vihkiminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vihityt saisivat hoitaa jumalanpalvelukseen liittyviä tehtäviä. Vihityt toimisivat pappien tavoin piispan ja kapitulin valvonnassa. Heillä olisi oikeus ja velvollisuus käyttää viran tunnuksia ja virka-asua.
Mitä muuta kuin
hengellistä työtä?
Kanttorin asema tulevaisuuden kirkossa oli kanttoripäivillä esillä heti tiistaina päivien alkajaisiksi. Aiheesta oli keskustelemassa muun muassa puheenjohtaja Eero Annala Suomen kanttori-urkuriliitosta. Kirkkohallituksen esityksestä oli kertomassa kirkkoneuvos Pekka Huokuna.
Muhoksen kanttori Ossi Kajava kyseli kanttoripäivien alla monen muun kanttorin tavoin, millä perusteilla kirkkohallitus on esityksensä tehnyt.
– Itse koen, että muiden työntekijöiden tavoin me kanttorit teemme seurakunnissa hengellistä työtä, mitä muutakaan, Kajava sanoo.
Kirkkohallituksen esitys uudesta virasta menee seuraavaksi kirkolliskokouksen käsittelyyn. Näillä näkymin uudistus tulisi voimaan vuonna 2017.
Keskustelu uudesta diakonivirasta on ollut esillä kirkossa 1980-luvulta saakka. Diakoniviran sijasta tähän saakka on puhuttu diakonaatista. Vielä siihen kanttoreiden katsottiin kuuluvan diakonian ja kasvatuksen virkojen lisäksi.
RIITTA HIRVONEN