Mari Halkola on kiiminkiläinen fysioterapeutti-yrittäjä, joka puhuu intohimoisesti paastosta; se muun muassa puhdistaa ruumiin ja ratkaisee mielenkin ongelmia.
Kiimingin seurakunta onkin värvännyt Halkolan ensi viikolla alkavan paastokurssin vetäjäksi.
Kirkollista sarkaa Halkola on kylvänyt ennenkin: Kiimingin seurakunnan kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa hän istui monia vuosia. Eikä paastokurssiakaan pidetä ensimmäistä kertaa.
Alun perin Halkola ei ole Kiimingistä lähtöisin, vaan Rautavaaralta, jossa hänet opetettiin luomutavoille, sillä perheessä kasvatettiin ruoka omin käsin. Puhtaasta luonnosta poimittiin metsän antimet ja saatiin riistaa. Ainoa kierrätettävä asia olivat akkupatterit.
Kaatopaikalle ei viety mitään. Luonto oli puhdas, sillä lähin teollisuuslaitos oli sadan kilometrin päässä.
Pääkaupunkiseudulla Halkola opiskeli fysioterapeutiksi. Hän on myös terveystieteiden maisteri. Taskussa on lisäksi muutama liike-elämän tutkinto.
Joskus Halkola menee töihin aamukahdeksaksi ja pääsee kotiin iltakymmeneltä. Työ imaisee mennessään niin, että ruoka ja juomakin unohtuvat välillä.
Yrittäjän arki on niin kiireistä, että lepoon ei juuri jää aikaa. Mutta ei Halkola tunnu sitä tarvitsevankaan.
Harrastuksiakin on paljon: klassinen laulu, kanteleensoitto, luonnossa liikuskelu, kädentyöt, liikunta, yhdessäolo, runot, aforismit, ajatelmat.
Joskus Halkolakin miettii, että olisi ihanaa, jos ei tykkäisi aivan kaikista asioista. Hän kuitenkin ehtii paljon, sillä hän nukkuu vain viisi tuntia yössä.
PEKKA HELIN
Lepoon aika ei riitä
18.2.15