Perinteisesti Palveleva puhelin on auttanut kansalaisia puhelimessa ja netissä, mutta tästedes omaa oloaan voi keventää myös ”vanhanaikaisesti” kirjeitse. Uusi Palveleva kirje on osa Palvelevan puhelimen toimintaa.
Oulun seurakuntien Palvelevan puhelimen yhteyshenkilö, toiminnanohjaaja Leila Viren kertoo, että ihmisten lähettämiin kirjeisiin vastaa nimettöminä joukko Palvelevan puhelimen päivystäjiä. Vastausaika vaihtelee viikosta pariin viikkoon.
Viren korostaa, että kirjepalvelussa pätevät Palvelevan puhelimen periaatteet: luottamuksellisuus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja puolueettomuus.
Kirjeenvaihto voi olla tarpeen vaatiessa pitempiaikainen.
Saksassa kirjepalvelu on
ollut arkea jo kauan
Leila Viren kertoo, että kirjepalvelu on vakiintunutta toimintaa Saksan luterilaisen kirkon auttavassa puhelimessa.
Kun suomalainen Palvelevan puhelimen väki on kehitellyt esitettä uudesta kirjepalvelusta, informaation pohjana on käytetty juuri saksankielisiä tekstejä.
Niiden mukaan ”kirjoittaminen vapauttaa, se, joka kirjoittaa, voi saada etäisyyttä, uuden näkökulman ja selkeyttä kokemuksiinsa. Sen vuoksi tarjolla on sielunhoitoa kirjeitse”.
Aivan ensi kertaa kirjepalvelu ei aloita myöskään Suomessa. Palvelevan puhelimen tuoreessa 50-vuotishistoriikissa kerrotaan, että helsinkiläisseurakunnassa toimi vuosina 1965–1974 kirjepalveluryhmä. Historiikin mukaan ryhmä sai enimmillään noin 100 kirjettä vuodessa.
Kirje puhelinta
halvempi vaihtoehto
Leila Viren uskoo, että kirjeiden kirjoittaminen oman olon helpottamiseksi on yhä luontevaa osalle ihmisistä, vaikka huoli perinteisten kirjeiden vähenemisestä yhteydenpidon välineenä on todettu monta kertaa.
– Kirjepalvelun taustalla on myös ajatus, että osalle ihmisistä puhelinmaksut, soittamien Palvelevaan puhelimeen, saattaa olla liian kallista. Postimerkki on halvempi vaihtoehto.
– Netin käyttö taas saattaa olla vierasta ja mahdotontakin joillekuille kansalaisista, Viren huomauttaa.
Hänen mukaansa palveluiden kehittäminen on tarpeellista, sillä kirkko haluaa pitää tasavertaisesti huolta kaikista ihmisistä.
RIITTA HIRVONEN