Maria ja Mikko Vuorma vierailivat viime viikolla Oulussa Koskelan käsityökahvilassa kertomassa kuulumisiaan. Vuormat ovat muun muassa Haukiputaan ja Karjasillan seurakuntien nimikkolähettejä. Kuva: Riitta Hirvonen

Takaisin maapallon reunalle

18.2.15

Papua-Uudessa-Guineassa työskentelevien Maria ja Mikko Vuorman Vuormat lähetystyössä -blogi hiljeni viime lokakuun alun jälkeen. Viimeisessä päivityksessä Maria Vuorma kirjoitti: Kiitos kaikista rukouksista, ne tulevat erityisen tarpeeseen tällä hetkellä.
   Sitä blogi ei enää kerro, että pian viestin jälkeen Vuormat tulivat pois Papualta.
   Viime viikolla Oulussa Koskelan käsityökahvilan väki kuuli, mitä Vuorman perheessä on tapahtunut lokakuun jälkeen. Pariskunta vieraili lähetysaktiivien luona kertomassa kuulumisiaan.
   Läheisten sairastuminen toi Vuormat ennen joulua Suomeen, Enontekiölle, josta Maria Vuorma on kotoisin. 
   Nyt matkalaukkuja pakataan uutta lähtöä varten.
   – Olemme palaamassa maaliskuussa takaisin Papuaan. Yksi laukku on jo täynnä kattiloita, Maria Vuorma kertoo.

”Papualla on
meidän kotimme”

Vuonna 2013 lähetystyöhön lähteneillä Maria ja Mikko Vuormalla on Tyynenmeren saarivaltioihin kuuluvassa Papua-Uudessa-Guineassa oma, heti työkauden alussa ostettu talo. Suomalaisina he ovat huolehtineet, että kodissa on sauna.
   Ukarumpassa, vuorten keskellä olevassa laaksossa, sijaitsee maailman suurin lähetyskeskus, jossa työskentelee useita satoja ihmisiä raamatunkäännöstyössä.
   Mikko Vuorma palvelee raamatunkäännöstyötä työkeskuksen helpdeskissä korjaamalla tietokoneita ja ratkomalla muita teknisiä ongelmia. Maria Vuorma työskentelee kansainvälisen koulun opettajana.
   – Ukarumpassa on ihmisiä eri maista, eri kristillisistä kirkoista ja lähetysjärjestöistä. Siellä työskentelee myös paikallisia papualaisia asukkaita, Maria Vuorma selvittää.
   Vuormat ovat Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähettejä.

Maailman reunalta
heikosti uutisia

Ukarumpan historia on mielenkiintoinen. Paikka on maan eri heimojen entinen sotatanner. Alue luovutettiin aikoinaan kielentutkimustyöhön erikoistuneen lähetysjärjestö SIL:n (Summer Institute of Linguistics) käyttöön, jotta alueella vältyttäisiin väkivaltaisilta yhteenotoilta.
   Maria ja Mikko Vuorman mukaan heimojen eripura kuuluu yhä Papuan arkeen.
   – Kävelen yksin työpaikalleni kouluun, mutta kauemmas en mielelläni lähde ilman Mikkoa, Maria kertoo.
   Hänen mukaansa heimojen väliset konfliktit ovat maassa välillä villinlännen meiningin tyylisiä: aseet puhuvat. Taisteluissa saattaa kuolla kymmenittäin ihmisiä.
   Jos jonkun puutarha roihuaa tulessa, kostoretken syyt saattavat ulottua vuosikymmenien taakse.

Tok-pisinistä
työkieli

Kansainvälisten uutistoimistojen uutiskynnystä paikalliset kahakat eivät ylitä. Vuormat eivät tätä hämmästele.
   – Päiväntasaajan eteläpuolella oleva Papua-Uusi-Guinea on maa melkein maailman kartan ulkopuolella. Sehän lähes tipahtaa maapallon reunalta, Maria hymyilee.
   Eri kirkkojen ja lähetysjärjestöjen yhteistyö sujuu Ukarumpan raamatunkäännöstyössä. Yhteinen näky Raamatun kääntämisestä kielille, joita ihmiset ymmärtävät, vie joukkoa eteenpäin.
   Papua-Uusi-Guinea on kielitieteilijöiden ihmemaa, sillä siellä puhutaan noin 800:aa kieltä.  Vuormat puhuvat työssään tok-pisiniä, maan yhtä virallista kieltä, joka luotiin keinotekoisesti 1800-luvulla muun muassa helpottamaan kaupankäyntiä.
   Mikko Vuorma kuvailee tok-pisiniä suhteellisen helpoksi oppia, mutta köyhäksi kieleksi. Se sisältää noin 2 000 sanaa.
   Vuormien mukaan raamatunkääntäjien tavoitteena ei ole Ison kirjan kääntäminen jokaiselle heimokielelle Papuassa.
   – Noin 250 kielestä ei ole olemassa mitään materiaalia. Toisaalta Raamatun kääntäminen on elvyttänyt muutamia katoamassa olevia kieliä, Maria tietää.

RIITTA HIRVONEN

 

MP3-soitin kertoo kiharakarvaisesta siasta

Monet Raamatun kielikuvat tuottavat päänvaivaa Papua-Uuden-Guinean Ukarumpan raamatunkääntäjille. Papua on kaunis, vihreä ja viljava maa. Kun Raamatussa puhutaan erämaasta, paikallisten on mahdotonta ymmärtää sanan sisältöä.
   Raamatunkääntäjien on pitänyt myös miettiä esimerkiksi sanaa lammas. Miten sen voi kääntää ihmisille, joille lammas on vieras eläin? 
   – Tutumpia eläimiä Papuassa ovat koira, rotta ja sika. Lammasvertauksia käännettäessä onkin päädytty puhumaan muun muassa kiharakarvaisesta siasta, lähetystyöntekijä Maria Vuorma kertoo.
   Lukutaito ei ole noin seitsemän miljoonan asukkaan maassa itsestäänselvyys. Siksi Raamatun kääntämisessä kuvat ja ääni ovat tärkeitä. Uusi raamatunkäännös on usein kuultavissa myös MP3-soittimisella.
   Papualaisista kaksi kolmasosaa on kristittyjä. Mikko ja Maria Vuorman mukaan useilla kristityillä on uskonnossa aineksia erilaisista perinteisistä luonnonuskonnoista.
   – Ihmiset käyvät kirkossa, mutta mitä ymmärtää hengellisyydestä, jos ei ole omakielistä Raamattua? Saarnamies saattaa puhua kolmea kieltä sekaisin, lähettipariskunta pohtii työmaansa kirjavaa todellisuutta.
   Mikko Vuorman mukaan tietokone on korvaamaton apu kielen kääntämisessä. Ukarumpassa käännetään Raamatun lisäksi muun muassa aapisia lukutaidon kehittämiseen.
   Käännöstyötä tehdään myös palvelemaan maan terveyshuoltoa.
   Vaikka Ukarumpassa kaikki tekevät työtä Raamatun kääntämiseksi uusille kielille, Papualla on lähetystyöntekijöitä, jotka työskentelevät esimerkiksi opetus- tai naistyössä.

Mitä ajatuksia lähettien elämä Papua-Uudessa-Guineassa sinussa herätti? Kerro ajatuksesi ja kysymyksesi meille Palautetta-sivullamme.

Artikkeli on osa lehteä 7/2015