– Suomalaisten auttamishalu ei ole kadonnut, päinvastoin, iloitsee Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat -yksikön apulaisjohtaja Pekka Asikainen.
Hän toimii vapaaehtoisena asiamiehenä Tukikummit-säätiössä. Säätiö kerää rahaa Kirkon diakoniarahastolle lasten ja nuorten tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
– Ihmiset kokevat kirkon erittäin luotettavaksi auttamistahoksi, Asikainen jatkaa.
Monet yksityiset ja yhteisöt ohjaavat Tukikummit-säätiölle esimerkiksi syntymäpäivälahjoituksia ja konserttituottoja.
Säätiö tilittää rahat Kirkon diakoniarahastolle, joka päättää niiden jaosta.
– Jokainen avustuseuro menee lyhentämättömänä perille, ja jokainen säätiössä mukana oleva on talkoilla mukana toiminnassa.
Säätiö on perustettu tukemaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria Suomessa.
Avustuksia tarvitsevat entistä useammat suomalaislapset.
Pohjois-Suomessa
säätiötä ei tunneta
Vuonna 2007 perustettua Tukikummit-säätiötä ei Asikaisen mukaan vielä tunneta kovin hyvin Pohjois-Suomessa.
Noin 15 prosenttia Tukikummien avustuksista ohjautuu Oulun hiippakunnan alueelle diakoniatyön kautta.
– Prosenttiosuus voisi olla suurempikin. Oulun hiippakunnan alueella on paljon lapsia ja nuoria ja syrjäytymiskehitys on huolestuttavan suurta.
Asikainen kysyykin, onko kirkko vielä havahtunut tällaisiin uusiin mahdollisuuksiin ja innovaatioihin auttaa ihmisiä.
Tukikummien kautta avustusta voi saada ottamalla yhteyttä seurakunnan diakoniatyöntekijään, joka kartoittaa tilanteen ja muut mahdolliset auttamisväylät.
– Jos päädytään siihen, että Tukikummien avustus olisi mahdollinen, laaditaan hakemus Kirkon diakoniarahastolle.
Hakemus käsitellään Kirkon diakoniarahastossa. Tukikummit-säätiön tehtävä on vain kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen.
Toppatakkeihin ja
koulukirjoihin tukea
Yli puolet eli noin 60 prosenttia Tukikummien avustuksista menee lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen.
Reilut 15 prosenttia menee opiskelukustannuksiin, kuten koulukirjoihin, ja neljännes menee muuhun tarkoitukseen.
– Se muu on hyvin kirjavaa. Siellä on toppatakkia, kenkiä ja muuta.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös matka- ja tapaamiskulut.
Toissa vuonna Tukikummit tilitti Kirkon diakoniarahastolle vajaat 760 000 euroa. Avustuksia on myönnetty vuosina 2008–2013 yli 1500 perheelle.
Tuen saajan ei tarvitse kuulua mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Avustuksia myönnetään sellaisiin tarpeisiin ja kuluihin, joihin ei ole saatavissa yhteiskunnan tukea.
HELI VÄYRYNEN
”Media suhtautuu nuivasti kirkkoon”
Apulaisjohtaja Pekka Asikaisen Kirkkohallituksesta kaipaa kirkolle omaa brändi- tai mainostoimistoa, jotta kirkko saisi esille kaiken sen hyvän, mitä se tekee.
– Kirkko itse on surkea tässä asiassa. Sellainen fiilinki on, ettei pidetä oikein sopivana, että kirkko itse pitää esillä näitä asioita, Asikainen sanoo.
Hän muistuttaa, että kirkko satsaa yli 330 miljoonaa euroa vuodessa lapsi- ja nuorisotyöhön. Perheasiain neuvottelukeskuksessa on noin 17 000 kohtaamista vuodessa.
– Meidän uutisemme näistä asioista eivät mene läpi nykymedian todellisuudessa.
Asikainen kokee median asennoituvan nuivasti kirkolliseen viestintään.
– Voisi sanoa, ettei media ole tällä hetkellä puolueeton. Pyörittääkö 1500 henkilön Vapaa-ajattelijat tämän hetken mediatodellisuutta?
Oletko samaa mieltä Asikaisen kanssa? Tunnetko sinä Tukikummien toimintaa?
Artikkeli on osa lehteä 13/2015