Sanni Junttola nuorten jumalanpalvelusryhmästä toivotti viime sunnuntaina seurakuntalaisia tervetulleiksi kirkkoon. Kuva: Ilkka Tornberg

Kyläläisten voimin messu paremmaksi

31.3.15

Limingassa on opittu, ettei jumalanpalvelus ole papin ja kanttorin pingisottelu, jossa kaksikko toisilleen nyökkäillen alttarilta urkuparvelle aloittaa vuoronperään omaa osuuttansa.
   Seurakuntalaisten näkyvä panos kuuluu jumalanpalvelukseen. Näin ovat piispatkin ohjeistaneet.
   Limingassa jokaista jumalanpalvelusta yhdessä papin ja kanttorin kanssa tekevät jumalanpalvelusryhmäläiset eli seurakuntalaiset.

Saarnaan
vinkkejä

Limingassa on 12 jumalanpalvelusryhmää.  Ryhmiä on pitäjän eri kyliltä, esimerkiksi Ketunmaalta, Tupoksesta ja Heinijärveltä.
   Myös muutamilla työaloilla, kuten diakonialla, on oma joukkonsa, joka avustaa messuissa. Paikallisella rauhanyhdistyksellä on muiden tavoin viisi vuoroa kirkkovuoden kierrossa.
   Vuorossa oleva ryhmä kokoontuu reilua viikkoa ennen suunnittelemaan messua. Seurakuntalaisten kommentit saattavat kuulua papin saarnassa, ja tavallista on, että messun esirukouksen aiheet ovat ryhmäläisten laatimia.
   Vapaaehtoiset toivottavat kirkon ovilla väkeä tervetulleiksi ja lukevat päivän raamatuntekstejä.
   Vastikään jumalanpalvelusryhmät sitoutuivat huolehtimaan siitä, että jokaiseen messuun kuuluu kirkkokahvit.

Esillä oleminen
pelottaa

Jumalanpalvelusryhmien veturit, ryhmänvetäjät, kokoontuvat säännöllisesti yhteen seurakunnan työntekijöiden kanssa kertomaan kuulumisia.
   Marja Saarnio Heinijärveltä sanoo, että monet messun tehtävät, kuten tekstinlukeminen ja kolehdin kantaminen, liittyvät esillä olemiseen. Tämä ei hänen mukaansa innosta kaikkia.
   Vastuut jumalanpalveluksessa eivät saisi pelottaa. Tarjolla on oltava tehtäviä, joita voi tehdä ilman esillä olemisen pakkoa, toteaa myös Satu Vuollo Tupoksesta.
   Erkki Haverinen Kirkonkylältä muistuttaa, että yksi tärkeä vastuu kirkossa on niin sanottu kirkonpenkkitehtävä.
   – Se tarkoittaa, että kirkossa on lupa toteuttaa kristityn tehtävää istumalla penkissä ja veisata tai olla veisaamatta. Raamatun Mariankin tehtävä oli istua, hiljentyä ja kuunnella.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 13/2015