Milloin keitoista tuli suomalaisten parissa huonosti arvostettua ruokaa? Ovatko suomalaiset unohtaneet arkiruoan erinomaisuuden seuratessaan televisiosta mestarikokkien ruokaohjelmia?
Muun muassa näiden asioiden perään kyselee Pohjois-Pohjanmaan Marttojen erikoisneuvoja Marja-Leena Pirkola.
Hän on lähtenyt ostoksille yhdessä Oulunsalon seurakunnan diakoniatyöntekijän Anneli Niemisen kanssa. Naiset laittavat kärryihin elintarvikkeita, joita sinne kuuluu, kun tarkoitus on syödä huokeasti, mutta terveellisesti.
Pirkola ja Nieminen ovat huomanneet saman asian: 1990-luvun laman jälkeen puhuttiin paljon taloudellisesta ruoanlaitosta, mutta nyt tarvitaan jälleen perusniksejä pennin venyttäjän ruokalistaa varten.
– Taito käyttää vähiä rahoja järkevästi ruokakaupassa on mennyt alaspäin, Pirkola harmittelee.
Anneli Niemisen mukaan asia tulee esille diakoniatyössä viikoittain.
Tarjouksia ja
isoja pakkauksia
Niemisen ja Pirkolan ostoskärryistä ei löydy valmiita salaatteja, maustettua rahkaa tai tuoremehupurkkeja. Sen sijaan kärryyn laitetaan alkajaisiksi tarjousappelsiineja, iso ruisleipä, siivuttamatonta juustoa ja kunnonkokoinen jauhelihapakkaus.
Sääntö numero yksi Pirkolalla on ”suosi isoja pakkauksia, jos perheessä on monta syöjää”. Esimerkiksi mausteita perheisiin ei kannata ostaa parinkymmenen gramman pussi kerrallaan, vaan kerralla kilon purkki.
Kauppias Sirpa Kallio liittyy Niemisen ja Pirkolan joukkoon ja vinkkaa, että erityisesti alkuviikon tarjoukset liittyvät usein arkiruoan valmistukseen. Loppuviikosta tarjouksessa voi olla esimerkiksi kalaa.
– Lähiruoan suosiminen ei tarkoita välttämättä kallista ruokaa, Kallio tietää.
Keittojen lisäksi
kastikkeita ruokapöytiin
Anneli Nieminen toteaa, että ruoanlaittamista on turha pitää taitona, joka vaatii erityisosaamista.
Ruokia, joita jokainen osaa valmistaa, ovat Marja-Leena Pirkolan mukaan esimerkiksi jauheliha- ja kasvissosekeitto. Hän perää takaisin myös taitoa tehdä erilaisia kastikkeita.
Järkevää ruoanlaittoa on tuunata keittoa uusiksi, jotta sitä voi hyvillä mielin syödä useampana päivänä. Ruoan jalostamisesta puhutaan harvoin fiineissä kokkiohjelmissa, Pirkola huomauttaa.
Nieminen suosittelee pätkätyöntekijän kokemuksella tekemään viikon alussa ruokalistan arkipäiville.
– Eikä mennä huoltoasemalle ruokaostoksille, hän lisää.
Jos ruoanlaittoon haluaa saada virkistystä, viikonloppuihin voi järjestää kaveriaamiaisia, Marja-Leena Pirkola vinkkaa. Hän rohkaisee myös ikäihmisiä muodostamaan ruokarinkejä.
– Yhdessä syöminen on usein myös tae sille, että tulee syötyä kunnolla, Pirkola uskoo.
Oulunsalon seurakunta on hankkinut soppatykin, jota aiotaan hyödyntää muun muassa diakoniatyössä. Ensimmäinen omassa soppatykissä valmistettu keitto tarjoillaan 9. huhtikuuta.
RIITTA HIRVONEN
Oletko sinä huomannut perusruoan tekotaitojen vähenneen? Miten sinä säästät kaupassa?
Kerro omat vinkkisi ja mielipiteesi jutusta täällä
Vinkkejä järkevään ruoanlaittoon
• Mehu on turha juoma ruokailun yhteydessä. Vesi on paras vaihtoehto.
• Valkokaalista saa raastettua nopeasti salaattia juustohöylän avulla. Kaalipohjaiseen raasteeseen on helppo lisätä porkkanaa tai kurkkua.
• Ennemmin juustoa kuin makkaraa. Leikkelemakkarat ovat pikemminkin herkkupäivien ruokaa.
• Broileria mieluummin ilman valmismarinadia, niin tiedät, mitä suuhusi laitat.
• Lihamurekkeen tai lihapyöryköiden valmistamisessa voi käyttää korppujauhojen sijaan kaurahiutaleita.
• Tarjouksia kannattaa hyödyntää, sillä esimerkiksi ruokakermoissa on pitkät päiväykset.
• Wc-papereista ja talouspapereista on yleensä aina tarjouksia.
• Maustamaton rahka on maustettua huokeampaa. Makua voi lisätä omista marjoista.