Anne-Maria Haapala on töissä Oulun ammattikorkeakoulussa viestintäjohtajana. Teatteri on hänelle rakas

Teatteria lapsuudesta saakka

31.3.15

Hailuotolaisen Anne-Maria Haapalan lapsuudenkodissa Muoniossa oli teatterivaatteita varten oma komero. Lapset saivat ottaa kaapista asusteita ryhtyessään hauskuttamaan esityksillään muita.
   Haapala muistaa, että joskus lapset saivat myös äitinsä mukaan esityksiin.
   Teatteri on kulkenut Haapalan harrastuksena aikuisuuteen asti. Hän on aina ollut ahkera vieras teattereissa.
Viime kesänä Anne-Maria Haapalan teatteriharrastus sai uudenlaista potkua. Hän oli tehnyt puolisonsa,     Hailuodon kirkkoherran Timo Juntusen kanssa käsikirjoituksen Serkkuni Mikael -näytelmään. Se kertoo kahden syrjään jääneen papin tarinan. Mika löysi naisen itsestään, tarinan Tiina sokeutui.
   – Esitimme Serkkuni Mikaelin kesällä Konnevedellä Vox Elevato -kirkkofestivaaleilla. Näytelmä synnytti loistavaa keskustelua yleisön kanssa. Kokemus antoi minulle uutta uskoa siihen, että teatterin keinoilla voidaan käynnistää hyvää puhetta tärkeistä asioista, Haapala kertoo.
   Tulevana pääsiäisenä, pääsiäislauantaina, Hailuodon kirkossa on esitys, joka perustuu myös Anne-Maria Haapalan tekstiin. Näytelmä Seitsemän naista ristillä kertoo surusta, kärsimyksestä, pelosta ja rakkaudesta.    
   Draamassa on myös toivo läsnä: Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa. 
   Hailuoto tekee Haapalalle hyvää.
   – Saaren ilmapiiri on energisoiva. Saarelaiset innostuvat helposti uuteen niin kuin tähän Seitsemän naista ristillä -draamaan. Ristin naiset ovat saaren asukkaita. Kenelläkään heistä ei ole näyttelijän kokemusta, mutta he ovat halunneet olla mukana tässä esityksessä, Haapala iloitsee joukostaan.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 13/2015