Kirjojen kyydissä
Pekka Tuomikoski on saanut tehdä huikeita aikamatkoja
Löytyisikö historiasta, vanhoista kirjoista, viisautta siihen, miten elää viisaasti ja oikein nykypäivää?
Tätä voi kysyä liminkalaiselta pastorilta Pekka Tuomikoskelta. Tuomikoski on Raahen seurakunnan kappalainen, mutta hän on myös tietokirjailija ja kustantaja, jonka peittelemätön intohimo ovat vanhat kirjat.
Tupoksen kodista löytyy vanhoja kirjoja muutamia kirjahyllyjä, kuten omistaja kuvailee määrää.
Kotiväen mielestä aarteita on jo ehkä liikaakin, mutta keräilijä itse luopuisi vain harvoista omistamistaan teoksista.
Tuomikoski ei vain kerää vanhoja kirjoja, vaan myös kustantaa uudelleen painettuja versioita vanhoista kirjoista. Tuomikosken ensimmäinen uudelleen julkaistu teos vuonna 2012 oli satavuotias, alun perin vuonna 1912 julkaistu Titanicin perikato.
Paljon ehtivä mies sanoo tehneensä kirjojensa parissa jännittäviä aikamatkoja halki vuosisatojen.
”Pärjäämme vain, jos
huolehdimme toisistamme”
Pekka Tuomikoski kuvailee osaa aikamatkoistaan melkeinpä järisyttäviksi kokemuksiksi. Vanhojen kirjojen sivuilta hän on lukenut monet kerrat edellisten suomalaissukupolvien elämänmenon ankaruudesta.
– Tekstit laittavat miettimään, mikä nykyihmiselle riittäisi pärjäämiseen, jos tarjolla olisi vain puutetta kaikesta.
Kirjoistaan Tuomikoski on ymmärtänyt, että ihmiset tarvitsivat selviytymiseen toistensa huolenpitoa.
– Mekin pärjäämme, jos pidämme huolta toisistamme. Vain harvat meistä haluavat olla yksin, mutta yksinäisyyttä on nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Suurempi yhteisöllisyys toisi meille turvallisuutta.
Suomikuvasta
1800-luvulla olisi opittavaa
Tämän vuoden alussa Tuomikoskelta ilmestyi medioiden kiinnostuksen herättänyt kirja Suomi 1800-luvulla. Se on uudelleen painettu versio 1890-luvulla julkaistusta kansallisteoksesta Suomi 19:llä vuosisadalla.
Tuomikoski ihastelee sitä, että suomalaisilla oli jo 20 vuotta ennen itsenäistymistä vahva Suomi-kuva, itsenäisen maan identiteetti. Kirjassa puhutaan yhtä lailla suomalaisesta kekseliäisyydestä kuin kansasta, joka pitää huolta sivistyksestään koulutuksen avulla.
– Tässäkin on yksi muistutus nykyajalle: koulutuksen riittävyydestä huolehtiminen on myös meidän asiamme.
RIITTA HIRVONEN