Kirkon kuorot kiinnostavat suomalaisia
Seurakuntien kuorot kiinnostavat suomalaisia, kertovat kirkon viime vuoden toimintatilastot.
– Mielenkiintoinen havainto on se, että kirkon kuorojen suosio on säilynyt, vaikka kuoroja toimii muuallakin kuin seurakunnissa, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.
Asemansa ovat säilyttäneet nimenomaan nuorten ja aikuisten kuorot, joiden määrä on pysynyt ennallaan.
– Sen sijaan lasten kuorojen määrä on pikkuisen laskenut, Salminen jatkaa.
Myös kirkon musiikkitilaisuuksien ja konserttien määrä on pysynyt vakaana, mutta niiden kävijämäärä on hiukan pienentynyt.
– Musiikkitilaisuuksiin osallistuu niitäkin, jotka eivät juuri muuten osallistu kirkon toimintaan.
Rippikoulun käy
yli 84 prosenttia
Kirkon muiden perinteisten toimintamuotojen, kuten jumalanpalvelusten suosio on vähentynyt. Erot maan sisällä ovat kuitenkin suuret.
– Kastettujen ja kirkossa vihittyjen määrät ovat laskeneet varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Oulun seudulla kirkon asema on vahva, mikä näkyy muun muassa kaste- ja vihkitilastoissa.
Rippikoulu tavoittaa valtaosan nuorista. Rippikoulun käy 84 prosenttia ikäluokasta koko maassa.
– Isostoiminta on jopa hiukan kasvattanut suosiotaan.
Päiväkerhotyön suosio on hiipunut, sillä yhä useampi lapsi osallistuu kunnalliseen päivähoitoon. Vielä 2003 päiväkerhoihin osallistui 41 prosenttia 3–5-vuotiaiden ikäluokasta.
– Viime vuonna osuus oli enää 23 prosenttia.
Diakoniatyön
tarve kasvaa
Tilastot osoittavat myös, että kirkon diakoniatyön kysyntä on suuri.
– Asiakaskontaktien tarve kasvaa.
Diakoniatyön puhelin- ja sähköpostikontaktien määrä on kasvanut. Erityisesti yksin asuvat ihmiset ja yksinhuoltajaperheet ottavat yhteyttä diakoniatyöntekijöihin.
Yleisin syy yhteydenottoon ovat talousasiat. Toiseksi eniten otetaan yhteyttä terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä ja kolmanneksi eniten ihmissuhdeasioissa.
HELI VÄYRYNEN