Pauli Niemelä sanoo

Seurakunnat haluttaisiin yhtymiin

29.4.15

Kirkolliskokous päättää ensi viikolla Turussa seurakuntien rakennemallista.
   Esityksen mukaan kaikki seurakunnat kuuluisivat tulevaisuudessa seurakuntayhtymiin. Ajatuksena on, että yhtymät pystyisivät suurempina yksikköinä hoitamaan tietyt palvelut tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin yksittäiset seurakunnat.
   Seurakunnat säilyisivät, mutta yhtymät hoitaisivat pääosan hallinnosta ja tukipalveluista.
Yhtymiin siirtyisivät esimerkiksi henkilöstöhallinto ja kiinteistöpalvelut. Seurakunnan työntekijöiden työnantaja olisi yhtymä.
   Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustaja, Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä aikoo äänestää esitystä vastaan.
   Hän perustelee näkemystään sillä, että esitetyssä mallissa yhtymille muodostuisi raskas hallinto.

Valta voisi
karata kauas

– Yhtymät tulisivat valitettavasti hallinnollisesti nykyisten yhtymien kaltaisiksi. Seurakuntavaalien yhteydessä olisi kahdet vaalit, joissa äänestetään yhteinen yhtymävaltuusto ja paikalliset seurakuntaneuvostot, Niemelä sanoo.
   Lisäksi yhtymissä toimisi neuvosto valmistelevana elimenä nykyiseen tapaan. Niemelä kannattaisi yksiä vaaleja ja yhtä päättävää elintä myös yhtymään.
   – Näen vaaraksi sen, että seurakunnat kokevat myös vallan ja voiman olevan yhtymässä. Seurakunnan pitäisi olla ykkönen, jotta se pystyy toteuttamaan tehtäväänsä, Niemelä jatkaa.
   Hän pelkää, että uudistus toisi kirkkoon raskaamman hallinnon. Hänen mukaansa kirkon hallintoa tulisi päinvastoin keventää ja seurakuntalaisten vastuunkantoa lisätä.
   – Esitys ei tue näitä asioita. Kun ajatellaan koko Suomea, minulla on sellainen olo, ettei tämä vie kehitystä oikeaan suuntaan.
   – Jos hallinto karkaa kauas, etääntyvätkö ihmiset myös henkisesti yhteisöstä?

Välimatkat
pohjoisen riesa

Yhtymän edut saavutetaan Niemelän mukaan silloin, kun yhtymässä on paljon seurakuntia eli vähintään kymmenkunta.
   Niemelä epäilee, että Pohjois-Suomessa käytännön realiteetit ohjaavat liian pieniin yhtymiin, jolloin edut karkaavat.
   – Pitkät etäisyydet vaikuttavat siihen, ettei palveluiden keskittäminen onnistu niin hyvin kuin Oulussa tai muissa kaupunkiyhteisöissä, joissa välimatkat ovat kohtuulliset.
   Jos yhtymään liittyisi vain muutama seurakunta, niille muodostuisi raskas rakenne.
   – Minulla on mennyt luottamus keskittämisideologiaan. Suuruudella haetaan tehokkuutta, mutta sitä ei välttämättä saavuteta.

HELI VÄYRYNEN

Artikkeli on osa lehteä 17/2015