Voittajat korostavat kristillisiä arvoja
Kirkon esityksistä hallitusohjelmaan vain osa myötätuulessa
Suomen Keskusta on eduskuntavaalien voittaja, ja toiseksi suurin puolue on Perussuomalaiset. Sitten tulevat Kokoomus ja Sosiaalidemokraatit.
Kirkkohallituksessa vaalitulos otettiin vastaan levollisin mielin, kuten kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kuvailee.
– Luotan ja oletan, että voimme kirkossa olla ilman suuria paineita siitä, että hallitus – riippumatta hallituspohjasta – kajoaisi esimerkiksi kirkon verotusoikeuteen tai koulujen uskonnonopetukseen.
Vaalivoittajat korostavat kristillisiä arvoja, Keskitalo kommentoi maanantaiaamuna vaalitulosta.
Pakolaiskannat
herättävät huolen
Kirkkohallitus julkaisi yhdeksän esitystä tulevan hallituksen ohjelmaan viime tammikuussa. Jukka Keskitalo kertoo kuuntelevansa tarkasti, millaisia kantoja vastavalitut päättäjät ottavat esimerkiksi kirkon esitykseen pakolaiskiintiön korottamisesta.
– Vaalipäivän synkkä uutinen kertoi useiden satojen siirtolaisen hukkuneen Välimerellä veneen kaaduttua. Toivon tämän traagisen onnettomuuden herättävän meidät suomalaiset siihen, että muiden Euroopan maiden tavoin meidän pitää kantaa nykyistä suurempi vastuu Välimerellä hätään joutuvista siirtolaisista.
Kovin toiveikas Keskitalo ei uskalla olla kirkon esityksen toteutumisesta.
– Ennen vaaleja useat puolueet suhtautuivat asiaan kielteisesti, hän toteaa.
Esitys kehitysyhteistyön
uusista varoista uhattuna
Kirkon tavoitteissa hallitusohjelmaan painottuvat muun muassa arjen hyvinvointi, esimerkiksi lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen sekä globaalit ajankohtaiset asiat, kuten kehitysyhteistyön määrärahojen vähittäin tapahtuva lisääminen.
Jukka Keskitalon mukaan vaalituloksen jälkeen voi olla varovaisen toiveikas siitä, että hallitusohjelmassa huomioidaan lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen.
– Keskustalle on tuntunut olevan tärkeää se, että perheissä voitaisiin paremmin, vaalikeskusteluja kuunnellut Keskitalo toteaa.
Tavoite kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen varojen lisäämisestä saattaa olla sen sijaan Keskitalon mukaan uhattuna.
– Perussuomalaisten kriittisyys kehitysyhteistyötä kohtaan on tuntunut vetäneen mukaansa myös muita puolueita taipumaan tässä tärkeässä pyrkimyksessä.
Kirkon painotukset
päättäjien tiedossa
Neljä vuotta sitten arkkipiispa Kari Mäkinen käytti puheenvuoron hallitusneuvotteluissa. Myös Jukka Keskitalo oli neuvotteluissa kuultavana.
Tällä kertaa hallitusneuvottelut etenevät toisella tavalla, Keskitalo olettaa.
– Keskustan Juha Sipilä on viitannut usein siihen, että neuvotteluissa etujärjestöjen rooli on aiempaa pienempi.
Keskitalon mukaan puolueet tietävät ilman arkkipiispan läsnäoloa, mitä asioita kirkko perää hallitusohjelmaan.
– Jos kirkon esityksiä halutaan hyödyntää, ne ovat puolueiden tiedossa. Vaalien alla kirkon ja päättäjien yhteys on pelannut, Keskitalo kertoo.
– Emme ole odottaneet, että meihin otetaan yhteyttä, vaan olemme olleet itse aktiivisia.
Päättäjien kirkkotuntemus
on hyödyksi kirkolle
Pääministerisalkkua on soviteltu jo viikkoja Juha Sipilälle, jonka tausta on Rauhan Sana -herätysliikkeessä.
Keskitalo sanoo pitävänsä myönteisenä sitä, että Sipilä on tuonut kristillisen vakaumuksensa esille.
– Kirkon ja valtion suhteiden ei tule kuitenkaan riippua henkilöstä, vaan kirkon on tultava toimeen tasapuolisesti kaikkien puolueiden ja päättäjien kanssa.
– Mutta ilman muuta kirkolle on aina hyödyllistä se, että keskeisillä paikoilla olevat päättäjät tuntevat kirkon, sen roolin yhteiskunnassa – ja jopa sen herätysliikkeet.
RIITTA HIRVONEN