Murrosikäisten käyttöön tarkoitettu teiniliittymä toisi helpotusta perheisiin, joissa syntyy riitaa puhelimen käytöstä
Oululaisen Anneli Niemisen lapsen mukaan hänen äitinsä kamaluus on todistettu lehtiä myöten, sillä mutsi ei ole ensi kertaa esillä jutussa, jonka aiheena ovat Kamalat äidit.
Oulun NNKY:n kehittämä – murrosikäisten lasten äideille tarkoitettu – Kamalat äidit -vertaistoiminta syntyi 2005. Anneli Nieminen on ollut vertaisryhmissä ohjaajana vuodesta 2012.
Aika armahtaa lapsia
ja äitejä
Olen kamalien äitien prototyyppi, Anneli Nieminen toteaa suoriksi myös vetämissään Kamalien äitien -ryhmissä.
Pari tapausesimerkkiä yksinhuoltajaperheen arjesta saa muut ryhmäläiset rentoutumaan: kenenkään ei näköjään tarvitse pitää tässä joukossa kulisseja yllä.
Ohjaajan jutut tekevät selväksi sen, että äidit ovat samassa veneessä. Nyt on lupa olla avoin ja päästellä kunnolla paineita ulos.
Vaikka äidit jupisevat ryhmissä keskenään, riittää heillä omia teinejään kohtaan ymmärrystä.
– Murrosikä on sitä, että lapsen päässä velloo parin vuoden ajan sekopäisyysgeeni. Ei äitiryhmissä keksitä yleensä mitään kikkoja, miten perheissä päästään vaikeista vuosista yli.
Kun lapselle tulee ikää lisää, asiat alkavat vain sujua vähemmillä riidoilla, Nieminen tietää.
Isät suosivat rennompaa
otetta kasvatukseen
Silloin, kun Kamalien äitien -vertaisryhmissä ei nähdä tunnelin päässä valoa, puhutaan todennäköisesti oman lapsen päihteiden käytöstä tai hänen väkivaltaisuudestaan.
Niemisen mukaan murrosiän myrskyt johtavat vain ani harvoin siihen, että lapsi sijoitetaan pois kotoaan.
– Jos näin käy, silloin lapsi tai nuori tekee asioita, jotka ovat hänelle vaarallisia tai haitallisia. Hän käyttää esimerkiksi runsaasti päihteitä, tekee rikoksia tai koulunkäyntiin liittyy vaikeita ongelmia, Nieminen mainitsee.
Anneli Niemisen kokemus on, että äidit piiskaavat itseään liiaksi täydellisen äidin myytillä.
– Kun lapsi raivoaa, äidit tuntevat syyllisyyttä. Äidit ottavat teinien raivot miehiään henkilökohtaisemmin. Isät tyynnyttelevät ja antaisivat ehkä äitejä enemmän löysää murkuille.
Niemisen mielestä isien kasvatusvinkit voivat tulla joskus tarpeeseen. Kun huuto yltyy vaikkapa kotiintuloajoista, valjaat saattavat olla kuristuspantaa parempi vaihtoehto.
– Sitä mieltä olen, että kaverivanhemmuudella ei pitkälle pötkitä, sillä nuorille kuuluu rajat ja heidän pitää oppia sietämään pettymyksiä.
Tunteet keikuttavat
todenteolla
Nieminen selvittää, millaisia tunteita äidit potevat painiessaan murrosikäisensä kanssa.
– Epäonnistumisen, häpeän, neuvottomuuden ja näköalattomuuden tunteita. Äidit saattavat olla myös hyvin väsyneitä. He ovat uupuneita odottamaan lapsiaan kotiin, voipuneita odottamaan, että heidän kehotuksillaan olisi jokin merkitys ja väsyksissä toistamaan, että nukkuessa ei tarvitse pitää kännykkää kädessään.
– Vanhemman ei ole helppo huomata, että omasta saparopäälapsesta on tullut riiviö, johon ei saa kontaktia, Nieminen tietää.
Ryhmän vetäjän mukaan kamalat äidit eivät saisi unohtaa omia harrastuksiaan. Ne antavat voimaa, jota tarvitaan, jotta murrosiän vaikeista vaiheista selvitään.
Kuka operaattori
myisi teiniliittymiä?
Kännyköistä puhuttaessa Anneli Nieminen pääsee puhumaan omasta keksinnöstään puhelininsinööreille.
– Miksi vanhemmille ei ole tarjolla teiniliittymää, joka sulkeutuu automaattisesti kello 23 ja toimii jälleen aamukuuden jälkeen? Vain hätänumeroon ja vanhemmille soittaminen voisi olla yöaikaan mahdollista.
Nieminen arvelee hymyssä suin, että tällainen sovellus lapselle kiinnostaisi monia vanhempia.
Niemiselle itselleen on selvää, että nuorelta voi ottaa kännykän pois, jos lapsi ei vastaa siihen nähdessään äidin soittavan.
– Jos lapsi ei vastaa puhelimeen, mihin hän sitä tarvitsee?
Itsensä armahtaminen
on tärkeää
Anneli Nieminen toivoo, että vanhemmilla olisi uskallusta myöntää omat virheensä, jos riita murkun kanssa johtaa ylilyönteihin. Paikallaan voisi olla reilu tunnustus: Anteeksi, käyttäydyin kuin idiootti.
– Kuka muu, jos ei oma vanhempi, antaisi nuorelle esimerkkiä anteeksipyytämisestä?
Äitiryhmän ohjaaja toivoisi, että vanhemmat pystyisivät armahtamaan itsensä, kun sananvaihto yltyy riitaan.
Itsensä armahtamisen sijaan yleisempää saattaa kuitenkin olla morkkis siitä, että omat hermot eivät pitäneet lapsen kanssa.
Pilke silmässä Anneli Nieminen kertoo Kamalien äitien -vertaisryhmien olevan myös salaseuroja, joissa kakkamaiset mutsit opettavat toisilleen muun muassa kännyköiden teknisiä ominaisuuksia.
– Äitien on hyvä oppia toisiltaan esimerkiksi se, milloin viesti on nähty, vaikka siihen ei ole vastattu.
RIITTA HIRVONEN
Tulevana syksynä on suunnitteilla aloittaa Oulussa Kamalien äitien lapsille tarkoitettu oma vertaisryhmä. Toimintaa mainostetaan äitiryhmien lapsille, mutta ryhmä on avoin myös muille nuorille. Nuorten ryhmän taustalla on Oulun NNKY.
Seuraavaa Kamalat äidit -ryhmää ollaan käynnistämässä syksyllä esimerkiksi Kiimingin hyvinvointikeskuksessa.