Piispa Salmi ajaa pohjoiseen lisää tukea
Kirkon rakenneuudistus seisahtui
Kaikki seurakunnat eivät tule kuulumaan jatkossa Oulun kaltaisiin seurakuntayhtymiin – ainakaan kirkolliskokouksen mahtikäskyllä. Seurakuntien rakenneuudistus hylättiin toukokuun alussa kirkolliskokouksessa niukalla äänten enemmistöllä.
Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi äänesti uudistusta vastaan muun muassa siksi, että se ei sopinut hänen mielestään pohjoisen Suomen todellisuuteen.
Pohjoisessa on Salmen mukaan selvä pelko siitä, että yhdistyminen suuriin seurakuntaliittymiin murtaisi pienten reuna-alueilla sijaitsevien seurakuntien identiteetin hallinnon ollessa kaukana.
– Ilman riittävän suurta tukea nämä alueet näivettyvät, hän toteaa.
Reuna-alueet muodostuvat esimerkiksi niistä seurakunnista, joilla on taloudellisia vaikeuksia pitää virkoja yllä.
Piispa vaatii pohjoiseen
korvamerkittyä rahaa
Oulun hiippakunnan reuna-alueiden seurakuntien taloutta pitäisi piispan mukaan hoitaa suuremmalla kirkollisella solidaarisuudella kuin nykyään. Kirkkohallitus tukee pohjoisen seurakuntia taloudellisesti jo nyt, mutta tätä tukea pitäisi lisätä.
Reuna-alueet pitää Salmen mukaan ottaa huomioon kirkollista lainsäädäntöä muuttamalla. Se tarkoittaa, että kirkkolaissa ja -järjestyksessä velvoitettaisiin suuntaamaan reuna-alueille korvamerkittyä rahaa. Salmi käyttää tässä yhteydessä käsitettä erityislainsäädäntö.
Erityislainsäädäntö velvoittaisi muun muassa luomaan pohjoisen seurakuntiin toimivan ja riittävän viranhaltijarakenteen. Nykyisin useissa seurakunnissa ei ole tarpeeksi taloudellisia resursseja.
Avustuksen määrä ei riippuisi siitä, kuinka paljon seurakunnassa on seurakuntalaisia tai kuinka suuri sen verotuspohja on. Kriteerinä olisivat riittävät kirkolliset palvelut seurakunnassa.
Vaihtoehtoja uudistukselle
etsitään komiteassa
Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustajan, laamanni Antti Savelan mukaan kirkolliskokouksen ratkaisu tarkoittaa sitä, että kirkossa on ryhdyttävä etsimään vaihtoehtoja sille, mistä vähävaraiset seurakunnat saisivat tulevaisuudessa lisäharteita voidakseen jatkaa olemassaoloaan.
Savela itse äänesti rakenneuudistuksen puolesta.
– Pelkästään jo Oulun hiippakunnassa on useita paikallisseurakuntia, jotka tarvitsevat muiden solidaarisuutta ahtaalla olevan talouden takaan jakamiseen.
Savela johtaa viime marraskuussa perustettua kirkon tulevaisuuskomiteaa. Sen tehtävä on muun muassa laatia vaihtoehtoisia malleja kirkon hallinnon uudistumiselle.
Hallinnon uudistaminen
koskee seurakuntalaisiakin
Savelan mielestä hallinnon kehittämiskeinoina ovat tästedes yhdistymiset, seurakuntarajat ylittävät yhteiset työntekijät sekä yhtymien perustaminen pakon sijaan vapaaehtoisuuden pohjalta.
– Suotavaa olisi, että nyt hiippakuntien niin sanotut veturiseurakunnat ojentaisivat yhteistyön kättä niille, joiden pärjääminen itsenäisenä on lujilla. Yhteistyön käteen tulee myös tarttua, Savela painottaa.
PEKKA HELIN
RIITTA HIRVONEN
Lumijoella ja Tyrnävällä ollaan huojentuneita
Lumijoen seurakunnan kirkkoherran Markku Töllin mukaan uudistussuunnitelmista ei saatu lähimainkaan toteuttamiskelpoisia, joten Lumijoella ollaan huojentuneita kirkolliskokouksen kielteisestä päätöksestä.
Lumijoen seurakunta pärjää itsenäisenäkin, mikäli suu pidetään säkkiä myöten. Edessä oleva seurakuntatalon korjaus ja mahdollisen lisäsiiven rakentaminen saattaa kuitenkin heittää talouden niin pahasti pakkaselle, että siinä meno hyytyy.
– Silloin on edessä liittyminen ja Liminka on meille luonteva ja mieluinen suunta.
Tyrnävän seurakunnan näkökulmasta päätös oli helpotus, sanoo kirkkoherra Timo Liikanen.
– Meillä on juuri vuoden alusta menty Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi, ja siihen liittyvät prosessit ovat vielä totuttelussa. Jos rakenneuudistuspaketti olisi hyväksytty, olisi alkanut välittömästi iso uusi valmistautumisprosessi.
Tyrnävän seurakunnassa katsotaan tulevaisuuteen itsenäisenä seurakuntana. Kirkolliskokouksesta positiivisena uutisena voidaan todeta yhteisöveron muuttuminen valtionavuksi vuoden 2016 alusta.
– Meidän seurakunnassa ennakkolaskelmien mukaan tämä päätös vahvistaa tulopohjaa noin 40 000 eurolla vuodessa.
PEKKA HELIN