Koti siunataan usein, työpaikka harvoin

3.6.15

Monet kirkolliset toimitukset
ovat tuntemattomia suomalaisille

Kodin siunaamisen suosio näyttää kasvavan ainakin Oulun seurakunnissa.
   – Kodin siunaamisia kysytään paljon kasteen yhteydessä tai kun perhe muuttaa uuteen kotiin, kertoo lääninrovasti, Karjasillan seurakunnan kirkkoherra Juhani Lavanko.
   Hän uskoo suosion kasvun johtuvan siitä, että seurakunnat ovat tiedottaneet kodin siunaamisista aktiivisesti.
   – Erilaisten kirkollisten toimitusten käyttö lisääntyisi, jos ihmiset tietäisivät niistä, Lavanko uskoo.
   Vielä nyt monet kirkolliset toimitukset ovat suomalaisille tuntemattomia. Esimerkiksi pyhän kasteen muistamisia ja työpaikan siunaamisia järjestetään harvoin.
   Kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat kirkollisista toimituksista tutuimmat, mutta seurakunta voi olla mukana lukuisissa muissakin elämäntilanteissa.
   Tietoa näistä mahdollisuuksista löytyy Kirkollisten toimitusten kirjasta.

Avioliiton vuosipäivä
on alkanut kiinnostaa

Rukoushetken voi toimittaa pappi, seurakunnan työntekijä tai usein myös seurakuntalainen itse.
   – Taustalla on ajatus siitä, että seurakunta olemme me eli seurakuntalaiset ja työntekijät yhdessä, Lavanko toteaa.
   Rukoushetkissä jaetaan iloa ja surua elämän eri tilanteissa.
   – Tarkoituksena on iloita iloitsevien kanssa ja itkeä itkevien kanssa.
   Sairaiden ja kuolevien luona rukoushetkiä pitävät erityisesti sairaalapapit.
   – Seurakuntalaisille on tärkeää kertoa, että pappi on mahdollista pyytää mukaan tällaisiin tilanteisiin. Seurakunnan tehtävänä on tarjota lohtua ja luoda uskoa tulevaisuuteen.
   Avioliiton vuosipäiviin, kuten 20-vuotishääpäiviin pappia toivotaan paikalle silloin tällöin.
   – Olen itsekin sopinut tällaisesta kesäkuulle. Näitä on alettu kysyä jonkin verran. Malli on tullut meille varmaan Amerikasta ja on vähän kuin tv:stä tuttu.

Kirkko on mukana
arjen tilanteissa

Seurakunta osallistuu usein myös syntymäpäivien viettoon ja kutsuu koolle esimerkiksi 60 vuotta täyttäviä.
   – Myös kouluun lähtevien siunaaminen on ajanut itsensä läpi. Niitä pidetään joko keväällä tai syksyllä.
   Lavangon mukaan seurakunnat voivat olla mukana hyvinkin arkisissa tilanteissa.
   Esimerkiksi kylvön siunaaminen keväällä ja sadosta kiittäminen syksyllä lisäävät suosiotaan.
   – Kylvön siunaaminen on esimerkki vuosisataisesta perinteestä, joka on välillä ollut unohduksissa, mutta joka taas nostaa päätään.
   Hoitolaitosten ja palvelutalojen valmistuessa koetaan luontevaksi sopia seurakunnan kanssa uuden tilan siunaamisesta.
   – Minulla on sellainen tuntuma, että koulujen ja oppilaitosten siunaamiset olisivat vähentyneet kaupunkiympäristössä. Syynä lienee epäröinti siitä, mikä on kirkon rooli julkisessa tilassa.

HELI VÄYRYNEN