Ateenan Merimieskirkossa kävijämäärät kasvussa
Kirkon tarjoamalle keskusteluavulle
on kysyntää
Kreikan talouskriisi näkyy Ateenan suomalaisessa merimieskirkossa aiempaa suurimpina kävijämäärinä, kertoo Ateenan kirkon sosiaalikuraattori Mari Hilonen.
Hilosen mukaan kävijäluvut eivät ole vilkastuneet yhtäkkiä viime viikkoina vaan nousua on ollut jo muutaman vuoden ajan. Erityisesti merimieskirkon maksuttomissa tilaisuuksissa, kuten jumalanpalveluksissa, on ollut edellisvuosia enemmän osallistujia.
– Merimieskirkkoon Ateenassa on helppo tulla. Paikka sijaitsee kaupungin keskustassa. Täällä ihmiset saavat puhua asioistaan. Henkinen tuki onkin ollut pääasiallista tukeamme.
Hilosen mukaan Ateenan merimieskirkko ei pysty antamaan taloudellista apua, vaan tuki on keskusteluavun lisäksi tarpeen vaatiessa vaatteita, ruokakasseja tai hygieniatarvikkeita.
– Raha-apua emme voi valitettavasti jakaa, koska se olisi jo käytännössäkin vaikeaa pankkiautomaattien nostorajoitusten vuoksi, Hilonen selvittää.
Rohkaisua
kritiikin sijaan
Uutisissa on kerrottu viime päivinä, että talouskriisin jatkuessa Kreikassa tarvitaan humanitaarista apua.
– Ihmisten hätä kasvaa päivä päivältä, Mari Hilonen vahvistaa.
Hän tietää monien suomalaisten suhtautuvan tällä hetkellä kreikkalaisiin lähinnä vihamielisesti. Merimieskirkon työntekijä haluaa muistuttaa, että Kreikan ahdingon kärsijöitä ovat tavalliset, pientuloiset eläkeläiset ja myös kreikkalaisperheiden lapset. He aistivat nopeasti vanhempiensa tukalan tilanteen.
– Kun hätä on käsillä, mielestäni ei ole arvostelun aika. Kreikkalaiset tarvitsevat tällä hetkellä rohkaisua ja uskoa selviytymiseen. Maan poliitikot ovat tehneet paljon virheitä, joista kansalaiset maksavat kovaa hintaa.
Myös luterilaisen kirkon
myötäeläminen tarpeen
Vaikka Kreikka on ortodoksinen maa, Hilosen mukaan myös Suomen luterilaisen kirkon auttava käsi on tarpeen.
– Kun koulut jälleen alkavat, lapset tarvitsevat kyniä ja muuta materiaalia. Ne maksavat helposti kymmeniä euroja. Esimerkiksi Kreikan Suomikoulujen lapset olisivat hyvä avustuskohde, Hilonen pohtii.
Hän kaavailee myös eräänlaista kummiperhekäytäntöä yhdeksi tavaksi auttaa kreikkalaisperheitä.
Suomalaisen iltapäivälehden haastattelussa Hilonen on kertonut aiemmin nälkäisistä, kouluissa pyörtyilevistä lapsista, joille vanhemmilla ei ole ollut antaa evästä mukaan.
Suomen Merimieskirkko on harjoittanut toimintaansa manner-Kreikassa 25 vuotta.
Ateenan merimieskirkon palveluja käyttävät eniten kaupungissa asuvat suomalaiset ja matkailijat.
Hilosen mukaan Ateenassa elää noin 200 suomalaista ja koko Kreikassa yhteensä noin 1 600.
RIITTA HIRVONEN